Maaliskuussa on aika luovuttaa presidentinlinna seuraajalle Sauli Niinistön istuttua 12 vuotta kansakunnan johtajana.
Johtajuutensa aikana Suomi koki monenlaiset kriisit; EU-tukipaketit, pakolaiskriisin vuonna 2015 sekä koronakriisin vuonna 2020. Ukrainan sodan alkaessa presidentti Niinistö on ollut näkyvästi esillä ja painotti sitä asiaa, että Natoon liittyminen on ollut vahvasti kansan oma mielipide.
Sanna Marinin kaudella presidentti Niinistö puuttui koronakriisin hoitoon, joka on kuitenkin ollut sisäpoliittinen asia ja vahvasti pääministeri Sanna Marinin sekä silloisen sosiaali- ja terveysministerin Krista Kiurun toimivaltaan kuuluva asia. Tämän asian silloinen valtioneuvosto hoiti tyylikkäästi. Tästä Sauli Niinistö ansaitsisi kritiikin sisäpoliittiseen asiaan puuttumisesta.
Ukrainan sodan tulkitsemisesta ja Suomen asioiden hoitamisesta presidentti Niinistö ansaitsee kiitoksen. Sodan alkaessa helmikuussa 2022 presidentti Niinistö alkoi tiiviin yhteydenpidon Yhdysvaltojen presidentin Joe Bidenin kanssa. Kulissien takana Suomen Nato-jäsenyys eteni saadessaan varmistuksensa seuraavaan huhtikuuhun 2023 mennessä.
Presidenttinä Sauli Niinistöllä on ollut hiomattomia kulmia, mutta vaaran uhatessa presidenttimme on ollut aktiivinen ja ajatellut kansakuntamme parasta. Olemme siirtyneet puolueettomuuspolitiikasta aidosti liittoutumispolitiikkaan, jossa meidän ei tarvitse toimia yksin, vaan yhdessä muiden Nato-maiden kanssa uhan kohdatessa maamme ulkopuolelta. Siitä presidentti Niinistö ansaitsee kiitoksen.
Suomi jää seuraajalleen sotilaallisesti turvattuna maana sotien riehuessa maamme rajojen ulkopuolella.
Sami Korkiakoski
Rovaniemi