Syyskuussa julkaistun Pk-yritysbarometrin tulokset kertovat Pohjois-Pohjanmaan alueen suhdannenäkymien parantumisesta. Suhdannenäkymien saldoluku on alueellamme +5, kun se vuosi sitten syksyllä oli vielä negatiivinen -8.
Koko maassa suhdannenäkymien saldoluku on +10, kun se vuosi sitten oli vielä +3.
Pohjois-Pohjanmaan pk-yrityksissä ollaan varovaisia ja odottavalla kannalla henkilökunnan määrän kasvun suhteen, vaikka tilanne onkin parantunut viime syksystä. Pohjois-Pohjanmaalla työvoiman palkkaamisen tarve on heikompana kuin koko maassa saldoluvun ollessa 0, kun se on koko maassa keskimäärin +3.
Arviot ensi vuoden liikevaihdosta ja kannattavuudesta ovat liikevaihdon osalta hieman parantuneet. Liikevaihdon odotuksia kuvaava saldoluku on parantunut ja se on nyt +8, viime vuonna +5. Kannattavuuden saldoluku on myös hieman parantunut, ollen kuitenkin edelleen miinuksella -3, kun se vuosi sitten oli -12.
Koko maan vastaavat saldoluku liikevaihdon osalta on parempi 16 ja mutta kannattavuuden osalta heikompi -4.
Kasvun käänne hitaampaa
Arvio investointien arvon kehityksestä ensi vuonna on heikentynyt ja on nyt -19, kun viime keväänä se oli -13. Arvio innovaatioiden, tuotannon ja tuotteiden kehityksestä ensi vuonna on pysynyt lähes samana hieman heikentyen ja on nyt -1, kun vuosi sitten oli 0. Koko maan vastaavat luvut ovat -11 ja +3.
Suunta on parempi, mutta Pohjois-Pohjanmaalla kasvun käänne on hitaampi.
”Pohjois-Pohjanmaalla on kasvua, mutta se pitää saada muuttumaan investoinneiksi, tilauksiksi ja työpaikoiksi. Toivottavasti alueemme yritykset pääsevät alueellisten isojen investointien alihankintaketjuihin mukaan. Kotimaisuusasteiden pitäisi olla korkeampia näissä hankkeissa. Lisäksi poukkoilevalta näyttävä päätöksenteko hallituskausittain on myrkkyä pk-investoinneille. Työllisyys kyllä seuraa mukana, kun yritysten viime vuosien vajaakäytön kuoppa saadaan kurottua kiinni ja päästään aidosti kasvamaan”, sanoo Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen.
Viennin osuus kasvanut
Alueen yrityksistä ilmoittaa hakevansa voimakasta kasvua 5 prosenttia, mikä on vähemmän, kuin viimeksi keväällä (8 %). Kasvuhakuisten yritysten määrä on pysynyt samana viime keväästä: kasvua hakee 33 prosenttia yrityksistä.
Vientiä harjoittavien yritysten osuus on Pohjois-Pohjanmaalla kasvanut ja tavaroiden viennin osuus on kasvanut selvästi. Se on nyt 47 prosenttia, kun se viime vuonna oli alle 40 prosenttia.
Pk-yrityksistä 93 prosenttia ilmoittaa, ettei ole käyttänyt kansainvälistymispalveluja.
”On loistava uutinen, että vienti on lisääntynyt pk-sektorilla, käänne on erittäin positiivinen. Toisaalta pk-barometri näyttää selkeän käyttökuilun. Vientiä tai kansainvälistä liiketoimintaa on jo joka viidennellä alueen pk-yrityksellä, mutta 93 prosenttia ei ole käyttänyt kansainvälistymispalveluja viimeisen vuoden aikana. Jos haluamme systemaattisesti edistää vientiä, palvelujen pitää olla helpommin löydettävissä ja niiden pitää tuoda yritykselle käytännön kontakteja, rahoitusta ja apuja kaupallistamiseen”, määrittelee Kolehmainen.
Mikä on saldoluku?
Pk-yritysbarometrin kyselyssä vastaajalle annetaan esimerkiksi kolme eri vastausvaihtoehtoa, ”kasvaa”, ”ennallaan” ja ”supistuu”.
Tulokset esitetään selkeyden vuoksi saldolukuina. Sillä tarkoitetaan positiivista kehitystä odottavien yritysten osuutta, josta on vähennetty negatiivista kehitystä odottavien osuus.
Jos esimerkiksi 25 prosenttia vastaajista odottaa suhdanteiden kasvavan seuraavalla vuosineljänneksellä, 55 prosenttia sen pysyvän ennallaan ja 20 prosenttia supistuvan, saldoluvuksi saadaan +5 (25–20 = 5). Saldoluku voi näin vaihdella +100:n ja -100:n välillä.
”Aloitimme Jekotekin sivutoimisina yrittäjinä 2,5 vuotta sitten. Viime vuoden elokuussa ryhdyin täysipäiväiseksi yrittäjäksi. Joulukuuhun mennessä kaikki osakkaamme olivat mukana päätoimisina yrittäjinä Jekotek Oy:ssä”, yrityksen toimitusjohtaja Jere Nikupeteri kertoo.
Aluksi Nikupeteri ja Konsta Juola perustivat yrityksen tarjoamaan sähköautojen latauspisteiden asennusta.
”Koska olemme kaikki olleet teollisuusalalla töissä, oli luontaista alkaa tarjoamaan palveluita teollisuusalan yrityksille. Toimenkuvamme on laaja – teemme sähkötöitä yksityisille ja yrityksille sekä laajoja teollisuusprojekteja. Erikoisosaamisena meillä on sähköautojen latauspisteiden asennusten lisäksi sammutusjärjestelmien asennukset”, Nikupeteri sanoo.
Parantuneet suhdanneluvut näkyvät erityisesti teollisuudelle palveluja tarjoavilla sähköyrityksillä.
”Myös yksityisasiakkaiden kulutus on noussut, asennamme esimerkiksi paljon sähköautojen latausasemia kotien autotalleihin.”
Jekotekin tavoitteena on maltillinen kasvu. Isoja projekteja on tiedossa ja niihin on tehty tarjouksia. Henkilöstömäärän lisääminen ja investoinnit ovat mahdollisia.
”Jos projektit toteutuvat, tarvitsemme lisää työntekijöitä ja työntekijät tarvitsevat työvälineitä ja autoja töissään”, kiteyttää Nikupeteri.
Hänen mielestään Pk-yritysbarometrin tulokset ovat suhteellisen positiivisia. Esimerkiksi Google-investoinnit datakeskuksiin Pohjois-Pohjanmaan alueella vaikuttavat hyvällä tavalla sähkö- ja automaatioalan menestymiseen.
”Koska isommat sähköyritykset urakoivat datakeskusten valmistusprosesseissa, saattavat pienemmät yritykset saada tilauksia, joita isommat yritykset eivät kiireissään ehdi toteuttaa”, uumoilee Nikupeteri.
Yrityksen perustajien, Nikupeterin ja Juolan lisäksi Jekotekin osakkuuden osti Lassi Helkomaa viime vuonna.
”Palkkasimme keväällä kaksi työntekijää lisää. Yrityksessämme työskentelee tällä hetkellä viisi ihmistä. Henkilöstömme määrä on enemmän kuin tuplaantunut lyhyessä ajassa.”