Kolumni: Se tärsky oli lo­pet­taa pyö­räi­lyn al­kuun­sa, mutta toisin kävi

Pääkirjoitus

Pol­ku­pyö­räi­lyn pitää pa­ran­tua ko­ro­nas­ta - au­toi­lun määrä kasvoi jo viime vuonna

Autoliikenne on kasvanut korona-ajan romahduksen jälkeen muita liikennemuotoja nopeammin. Arkisen polkupyöräilyn pysyvä väheneminen on uhka päästötavoitteille ja kansanterveydelle.

Korona romahdutti polkupyöräliikenteen määrän kaupungeissa, kertoo asiaa selvittänyt Pyöräliitto. Sen kokoamien tietojen mukaan pyöräliikenteen määrä suurissa kaupungeissa väheni 14 prosenttia vuosien 2016 ja 2021 välillä. Valtaosa muutoksesta tapahtui viime vuonna.

Ilmiön syy on selvä. Korona jätti ison osan työntekijöistä kotikonttoreille etätöihin. Lapset olivat etäkoulussa ja harrastuksia suljettiin. Kaikki matkat vähenivät, ja osansa  sai myös polkupyörillä liikkuminen.

Pyöräliitto keräsi tietonsa seitsemän kaupungin automaattisista pyöräliikennelaskureista. Mukana oli yhteensä 48 laskentapistettä Oulusta, Helsingistä, Tampereelta, Jyväskylästä, Lahdesta, Porista ja Vaasasta. Laskurit ovat yleensä tärkeimmillä työ- ja asiointiliikenteen reiteillä. Ulkoilureiteillä laskureita ei juuri ole, joten esimerkiksi maastopyöräilyn muutokset eivät tuloksissa näy.

Autoliikenteen määrä notkahti vuonna 2020, mutta kääntyi kasvuun viime vuonna. Joukkoliikenteelle kävi korona-aikana samoin kuin pyöräliikenteelle. Liikenne väheni, ja taustalla on sama syy kuin polkupyöräliikenteen vähenemiselle.

Oulun mainen pyöräilykaupunkina on perusteltu. Kaupunkiin on rakennettu uusia ja leveitä pyöräilybaanoja, joista yksi johtaa Linnanmaalle.
Oulun mainen pyöräilykaupunkina on perusteltu. Kaupunkiin on rakennettu uusia ja leveitä pyöräilybaanoja, joista yksi johtaa Linnanmaalle.
Kuva: Jarmo Kontiainen

Polkupyörällä ja jalan liikkumisella on suuri vaikutus terveyteen ja liikennepäästöihin. Siksi näiden liikkumismuotojen osuutta pitäisi pystyä lisäämään ensin koronaa edeltäneen ajan tasolle ja sitten vielä suuremmaksi.

Suomi on sitoutunut puolittamaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta.  Keinot maaliin pääsemiseksi hallitus on koonnut fossiilittoman liikenteen tiekarttaan. Osa sitä on kävelyn ja pyöräilyn edistäminen.

Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmassa vuoden 2030 tavoitteeksi on asetettu 30 prosentin matkamäärien kasvu. Se tarkoittaa noin 450 miljoonaa uutta kävely- ja pyöräilymatkaa vuoteen 2030 mennessä ja kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuden nousua 35–38 prosenttiin.

Tavoite on kova ja sen saavuttamiseen pitää löytää useita keinoja. Yksi selkeä motiivi arkiliikunnan lisäämiselle on raha. Raketin lailla nousseiden liikennepolttoaineiden hintojen takia polkupyörän satulaan nousevat nyt hekin, jotka eivät ole sitä ilmaston tai oman terveytensä takia tehneet.Vuoden 2016 henkilöliikennetutkimuksen mukaan pyöräliikenteen osuus kaikista matkoista oli Suomessa keskimäärin kahdeksan prosenttia, sama kuin vuonna 2011. Siihen saakka pyöräliikenteen määrä laski vuosikymmenien ajan.

Oulu on tässä vertailussa omissa sfääreissään, sillä 2016 oululaiset tekivät 17 prosenttia matkoistaan pyörällä.

Oululla on siis lyhyempi matka valtakunnan tavoitteisiin kuin suomalaisilla keskimäärin. Matka on myös helpompi, sillä Oulun pyörätieverkko on mainiossa kunnossa. Kaupunki on rakentanut ja rakentaa uusia baanoja pyöräilijöille ja jalankulkijoille. Väylillä on hyvät opasteet ja talvikunnossapito toimii, etenkin superluokkaan kuuluvalla noin 150 kilometrin osuudella.

Oulu on oikeasti pyöräilykaupunki ja saa olla ylpeä siitä. Maineesta on pidettävä kiinni, sillä sen merkitys voi kasvaa entisestään, kun Oulu houkuttelee uusia asukkaita kaupunkiin.