Vaalien alla kummastellaan jälleen kerran nuorten haluttomuutta osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon tai ylipäätään kiinnostua politiikasta. Ensin pitäisi kuitenkin kummastella järjestelmäämme, joka ei kannusta siihen.
Politiikka loistaa poissaolollaan suuressa osassa koulujamme, eikä poliittiseen ajatteluun tai kannanmuodostukseen juurikaan kannusteta. Politiikkaa ja politiikasta tulisi puhua myös kouluissa avoimesti ja monipuolisesti. Kenties nuorten yhteiskunnallisesta päätöksenteosta kiinnostumista mittaavat tutkimukset eivät enää olisi niin murheellista luettavaa.
Lääke tähän yhteiskunnalliseen oireeseen on yksinkertainen: politiikka tulisi rohkeasti päästää myös koulujen seinien sisäpuolelle – muutenkin kuin parille yhteiskuntaopin tunnille, joissa niissäkään harvoin käsitellään oman kunnan asioita.
Olen varma, että jokaisesta puolueesta löytyy innokkaita valtuutettuja ja lautakuntalaisia kertomaan kouluille työstään myös vaalien välissä.
Koululaisille voisi puhua vaikkapa siitä, mikä heitä itseään todennäköisimmin politiikassa kiinnostaa: mihin Oulussa seuraavaksi rakennetaan skeittiparkki, luistelukenttä tai kuinka monta koulua ylipäätään tulevaisuuden Oulussa on. Tämä hyödyttäisi kaikkia, sillä nuoret itse saisivat antaa välitöntä palautetta kaupungin päättäjille.
Vastavuoroisesti päättäjät saisivat ensikäden tietoa siitä, mitä nuoret kaupunkilaisemme koti-Oulultaan haluavat.
Meidän tulee siis luoda poliittiselle keskustelulle puitteet myös kouluihin – siten yhteiskuntamme saa tulevaisuudessakin älykkäitä päättäjiä ja valistuneita äänestäjiä. Tuodaan nuorten vaikuttamismahdollisuudet heille itselleen näkyville ja pohditaan yhdessä, miten asiat yhteiskunnan rattaissa pyörivät.
Varmasti yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen kasvaminen ja kasvattaminen vaativat muutakin, mutta tässä olisi ainakin yksi konkreettinen keino. Tätä mieltä olen sekä aloittelevana poliitikkona että tulevana opettajana.
Eero Manninen
kunnallisvaaliehdokas (kok.)
Oulu