Sana politiikka juontuu antiikin Kreikan kielen sanasta politikos, ”kansalaisia koskevaa”. Mitenkähän lie kun seuraa viimeaikaisia tapahtumia. Ei ainakaan Pekka Haaviston al-Holin tapauksessa, missä politiikka ei koske kansalaisia vaan kansaa edustavia.
Asiantuntijat ja poliitikot ovat ilmaisseet mielipiteensä perustuslain tulkinnasta, mikä siinä on ”olennaista”. Olennainen taas määritellään wikisanakirjassa näin: erottamattomasti johonkin kuuluva; sille tärkeä, luontainen.
Perustuslaki, 116 § selventää, mitkä ovat ministerisyytteen nostamisen edellytykset: Syyte valtioneuvoston jäsentä vastaan voidaan päättää nostettavaksi, jos tämä tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta on olennaisesti rikkonut ministerin tehtävään kuuluvat velvollisuutensa tai menetellyt muutoin virkatoimessaan selvästi lainvastaisesti.
Kuten tästä kapulakielestä voi päätellä, täsmällistä tulkintaa ei voi tehdä kukaan. Siksipä päivän politiikkaan siitä saa oivan kiistan, pitääkö Haavisto erottaa, ymmärtääkö hän erota itse ja kuka on kenenkin puolella ja miksi?
Tähän onkin sitten helppo vastata kun katsoo puolueiden kannatuslukuja.