Suomen ensimmäiset maakuntavaalit ovat nostattaneet pikku hiljaa vaalikuumetta Kainuussa. Useimmat pitkään maakuntapolitiikassa mukana olleista vaikuttajista ovat lähdössä kisaamaan paikoista uudessa maakuntavaltuustossa. 39 maakuntavaltuustopaikalle voivat kainuulaiset tehdä valintansa 368 ehdokkaan joukosta.
Kaksien vaalien järjestäminen yhtä aikaa on saanut osan ehdokkaista tekemään valintoja. Puolangan kunnanvaltuustoa 12 vuotta johtanut Antti Ervasti (kesk.) on yksi niistä ehdokkaista, jotka jättivät suosiolla kunnallisvaalit väliin. Maakuntavaaleihin Puolangan mies sen sijaan lähti ehdolle.
- Valtuustossa olen ollut kaikkiaan 16 vuotta, joten siellä olen suunnilleen kokenut kaiken mahdollisen, eikä se tuntunut enää uusia haasteita tarjoavan. Maakuntapolitiikassa niitä on nyt tarjolla ja päätin ehdolle lähteä, Ervasti toteaa.
Uudet vaikutusmahdollisuudet saivat myös ex-kansanedustaja Aarne von Bellin (sd.) mukaan vuosien tauon jälkeen ehdokkaaksi. Jaa-ääni tuli maakuntavaaleille, kunnallisvaaleille ei.
- En olisi lähtenyt ehdokkaaksi, ellei maakuntavaaleja olisi tullut. Onnistuessaan Kainuun malli tuo meille uusia mahdollisuuksia, jos ne vain osataan käyttää. Olen aikanaan pitkään ollut mukana maakuntapolitiikassa ja tässä uudessa vaiheessa ajattelin, että tällä pitkällä kokemuksella ja vielä säilyneellä asiantuntemuksella olisi käyttöä, von Bell toteaa.
Vastavirtaankin Kainuussa uidaan. Kainuun hallintokokeilun valmistelussa tiiviisti mukana ollut maakuntavaltuuston varapuheenjohtaja Veikko Hannus (vas.) jättää maakuntavaltuuston suosiolla väliin ja pyrkii vain Kajaanin kaupunginvaltuustoon. Hannus on samalla ainoa maakuntavaltuuston ja -hallituksen puheenjohtajistosta, joka ei pyri maakuntavaltuustoon.
Muutoinkin Kainuun uuteen valtuustoon ovat tyrkyllä kunnallispolitiikan raskassarjalaiset lähes kokonaisuudessaan. Hallintokokeiluun lähtevien yhdeksän kunnan valtuuston puheenjohtajista neljä ja hallituksen puheenjohtajista vain kaksi on maakuntavaalien ehdokaslistoilta poissa.
Vaalikuume nousussa
Ehdokasasettelun aikana näkyi jo merkkejä vaalikuumepiikistä, kun keskustan valta-asemaa maakunnan johdossa horjuttamaan pyrkivät muut puolueet hakivat ehdokkaita yhteisellä ilmoituksella. Samojen ilmoitusraamien sisään mahtuivat kokoomus, vasemmistoliitto, sosiaalidemokraatit, kristillisdemokraatit ja vihreät. Puolueiden paikallisten johtomiesten suulla on vakuutettu, ettei yhteinen ilmoitus maakuntalehdessä tarkoita yhteistyön jatkuvan myös vaalien jälkeen.
- Se oli mielenkiintoinen projekti. Ilmoitus herätti huomiota ja saatiin väkeä hereille. Mitään negatiivista palautetta ei kannattajien taholta ilmoituksesta tullut, itsekin vaaleissa ehdolla oleva Kainuun kokoomuksen puheenjohtaja Hannu Juntunen toteaa.
Sen sijaan yhtä aikaa järjestettävät kunnallisvaalit ovat Kainuussa jäämässä hieman huutolaispojan asemaan. Kunnallisvaaleihin ehdolle lähtevien kainuulaisten määrässä tapahtui selvä pudotus neljän vuoden takaiseen tilanteeseen.
Kovin kato on käynyt maakunnan kahden suurimman puolueen riveissä. Keskustan ehdokasmäärä putosi neljän vuoden takaisesta lähes neljästäsadasta viidenneksen ollen nyt 320.
Vasemmiston ehdokkaiden riveissä harvennusta kävi lähes 50 ehdokkaan verran ja kunnallisvaaliehdokkaita puolueella on Kainuussa tällä kertaa 163.