Poliittisen johtajan paikka on auki Ylivieskassa tulevissa kunnallisvaaleissa. Paikan täyttäjä pitää löytyä valtuuston ylivoimaisesti suurimmasta puolueesta keskustasta, jonka rivit ovat rakoilleet lähes koko kuluneen nelivuotiskauden.
Haasteita kaupungilla riittää: talous on rempallaan, jättimäinen investointisuma edessä, kuntayhteistyötä Sievin ja Alavieskan kanssa pitäisi syventää ja ottaa selkeä aluekeskusjohtajan rooli.
Päättyvä valtuustokausi jää historiaan yhtenä kaupungin historian riitaisimpana. Heti kauden alussa keskustaryhmän nuori siipi vaati kaupunginjohtajan erottamista. Raskas luottamuksen mittausprosessi antoi lähtölaukauksen kunnallisvalitusten ja jopa rikostutkintojen sävyttämille neljälle vuodelle.
Isona kivenä kengässä hiersi - ja hiertää osalla päättäjistä edelleenkin - Vieska Energian liiketoiminnan myynti. Kaupan toteutusta ei voi hyvällä tahdollakaan sanoa tyylikkääksi.
Pahinta on, ettei sähköpeliä ole kyetty viheltämään poikki. Juuri siihen tarvitaan nyt sellaista poliittista johtajuutta, jonka arvovalta riittää palauttamaan etenkin keskustan yhtenäiseen ruotuun ja kääntämään katseet eteenpäin.
Valitettavasti kaksi varteenotettavaa ehdokasta tämän roolin ottajiksi jättäytyi kokonaan vaaleista pois: kaupunginhallituksen puheenjohtaja Juha Rautakoski ja hallituksen jäsen Mauri Löytynoja.
Kaupungin talouden kannalta tilanne on skitsofreeninen: talous vaatii tuntuvia säästöjä, mutta toisaalta edessä on lukuisia isoja investointeja. On siis odotettavissa, että jo ennestään massiivinen lainakanta kasvaa edelleen.
Palvelut eivät ole ylimitoitettuja
Ylivieskan ongelmana eivät niinkään ole ylimitoitetut palvelut. Palvelutuotannon tehokkuusvertailussa vastaavankokoisiin kaupunkeihin muualla Suomessa Ylivieska menestyy hyvin. Vaikeus on siinä, että kaupungilla ei ole tarpeeksi tuloja. Se taas johtuu asukkaiden suhteellisen alhaisesta tulotasosta ja valtionosuusjärjestelmästä, joka edelleenkin sorsii Ylivieskaa.
Joka tapauksessa kaupungin pitäisi pystyä parantamaan vuosikatettaan 1,5-2 miljoonalla eurolla pysyvästi. Summa vastaa noin 60-80 kaupungin työntekijän palkkamenoja.
Kaupungin virkakunnassa uskotaan nyt, että orastava väkiluvun kasvu ja yrityselämän vireys näkyy tulevien vuosien verotuloissa. Verojen korottamisen tien Ylivieska on vähäksi aikaa käynyt loppuun.
Lähivuosien investointiohjelmassa tulevilla päättäjillä riittää purtavaa. Lukion jo aloitettu remontti maksaa 2,5 miljoonaa euroa, ja vähintään yhtä suuria hankkeita ovat uimahallin peruskorjaus sekä uusi paloasema.
Jokirannan koulu on siinä kunnossa, ettei sinne uskalla edes päästää kuntokartoittajaa ja muitakin kouluremontteja on liuta odottamassa vuoroaan.
Vähemmän esillä ollut, mutta välttämätön on myös Sipilän palvelukeskuksen peruskorjaus. Kahden hengen huoneet eivät ole nykyaikaa vanhustenhuollossa.
Kuntayhteistyöstä
voi tulla apua
Ylivieskan, Sievin ja Alavieskan kuntayhteistyön syventämiseen on nyt vahva yhteinen tahto. Nopeaa apua Ylivieskan talousahdinkoon siitä tuskin silti on saatavissa. Voi olla, että alkuvaiheessa kustannukset jopa lisääntyvät.
Pitemmällä aikavälillä kolmen kumppanuus voi synnyttää merkittäviäkin säästöjä. Oletettavaa kuitenkin on, että suuremmat hyötyjät ovat koalition pienet kunnat, koska ne voivat ostaa isommalta kumppaniltaan erikoisasiantuntemusta. Kysymys kuuluu, onko Ylivieskalla mitä myydä naapureilleen.
Oman messunsa aihe on aluekeskusyhteistyö, joka ei ole alkanut sillä painolla kuin ennakkoon odotettiin. Alkukankeuden yksi syyllinen on juuri Ylivieska, joka ei ole ottanut asiaan sellaista veturin otetta kuin naapurit siltä odottavat.
seppo kangas