Päätoimittajan kolumni: Viina vie urat, perheen ja ter­vey­den, mutta mitäpä siitä?

Peruskoulut: Kym­me­nen ou­lu­lais­opet­ta­jat ker­to­vat, että van­hem­mil­ta tulee rajuja ja asiat­to­mia vies­te­jä

Työtaistelut: Kevään lak­ko­su­man taus­tal­ta löy­ty­vät neu­vot­te­lu­jär­jes­tel­män muutos, inf­laa­tio ja ki­ky-so­pi­muk­sen kaiut

Mainos: Mitä enemmän tiedät sitä helpommin äänestät, tilaa tästä Kaleva Digi + Lehti 2 kk 59,90 euroa

Po­lii­si: Suo­ma­lai­set me­net­tä­neet lähes viisi mil­joo­naa euroa pank­kien nimissä teh­tyi­hin pe­tos­ri­kok­siin – "Nyt uhreina on kaiken ikäi­siä"

Valesivustoa voi olla jopa mahdotonta erottaa aidosta. Petosten uhreiksi huomattiin ensin joutuvan erityisesti seniori-ikäisiä, mutta tekotavat kehittyvät jatkuvasti, keskusrikospoliisin rikoskomisario varoittaa.

Poliisi varoittaa, että petoksen uhriksi joutuva voi saada puhelimeensa väitetysti pankin nimissä lähetetyn tekstiviestin, joka vie hämäävästi verkkopankkisivustoa muistuttavalle verkkosivulle. Kuvituskuva.
Poliisi varoittaa, että petoksen uhriksi joutuva voi saada puhelimeensa väitetysti pankin nimissä lähetetyn tekstiviestin, joka vie hämäävästi verkkopankkisivustoa muistuttavalle verkkosivulle. Kuvituskuva.
Kuva: Tiina Mäntykivi

Suomalaiset ovat menettäneet jo lähes viisi miljoonaa euroa pankkien nimissä tehtyihin petoksiin, kertoo poliisi tiedotteessaan. Noin puolet rikoksista on tapahtunut kesäkuun aikana.

Rikokset, joissa rikolliset ovat kalastelleet verkkopankkitunnuksia pankkien verkkosivuja muistuttavien valesivustojen avulla, ovat yleistyneet paljon ja niistä on tehty tänä vuonna jo yli 360 rikosilmoitusta.

Poliisi varoittaa, että verkkopankkia muistuttaville valesivustoille päätyy useimmiten väitetysti pankin nimissä saapuneen teksti- tai sähköpostiviestin kautta tai hakukoneen hakutuloksista. Viranomaiset muistuttavatkin, että turvallisinta on käyttää pankin mobiilisovellusta tai kirjanmerkiksi tallennettua sivua.

– Valesivustot ovat taitavasti rakennettuja, ja niitä on usein vaikea tunnistaa huijaukseksi. Valesivustoa voi olla jopa mahdotonta erottaa aidosta. Petosten uhreiksi huomattiin ensin joutuvan erityisesti seniori-ikäisiä, mutta tekotavat kehittyvät jatkuvasti ja nyt uhreina on kaiken ikäisiä, rikoskomisario Petteri Laitila Keskusrikospoliisista kertoo tiedotteessa.

Huijaustekstiviesteissä ja -sähköposteissa on tavallisesti rikollisen tekemä linkki, josta avautuvalla sivustolla viestin saajaa pyydetään kirjautumaan omaan verkkopankkiinsa. Poliisi huomauttaa tiedotteessaan myös, että jos pankkiaan nimeä hakee esimerkiksi Google-hakukoneen kautta, valesivusto voi näkyä tuloksissa ylempänä kuin pankin aito sivusto.

– Hakemalla pankin nimellä hakukoneessa ei välttämättä saa aitoa sivustoa tuloksiin ollenkaan, vaan hakukone tarjoaa ylimpänä valesivustoa. Viranomaiset ja yksityinen sektori pyrkivät yhteistyössä havaitsemaan ja poistamaan sivuja hakutuloksista tai internetistä, mutta uusia sivustoja ilmenee ja kohteena oleva pankki saattaa vaihtua, Laitila muistuttaa.

Petoksen uhriksi joutuva olettaa kirjautuvansa verkkopankkiin, mutta syöttää tunnuksensa rikollisen ylläpitämälle sivustolle. Rikolliset käyttävät saamiaan tunnuksia kirjautumiseen uhrin verkkopankkiin, jolloin uhri saa pankilta kirjautumiseen liittyvän vahvistuspyynnön, mutta vahvistaakin rikollisen kirjautumisen omaan verkkopankkiinsa.

Jos epäilee, että rikolliset ovat saaneet verkkopankkitunnuksen haltuunsa, on erityisen tärkeää ottaa välittömästi yhteyttä pankkiin.

Verkkopetosten määrä on kasvanut korona-aikana. Poliisin mukaan vuoden 2021 aikana on tehty yli 900 rikosilmoitusta liittyen erilaisiin tietoverkkoavusteisiin petoksiin. Rikosten yhteenlaskettu rikosvahinko on ollut yhteensä yli 13,5 miljoonaa euroa.

– Tietoverkkoavusteisia petoksia on useaa eri tyyppiä. Rikolliset kehittävät verkossa tapahtuvaan petosrikollisuuteen jatkuvasti uusia tekotapoja. Pankkien nimissä tehtyjen huijausten lisäksi petoksia tehdään esimerkiksi eri yritysten nimissä, Laitila sanoo.