Tiedossa oli, että kiristää pitää, ja paljon. Tästä huolimatta tuoreet tiedot Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen Pohteen säästösuunnitelmista ovat jysäyttäneet tavallisten kansalaistenkin tajuntaan sen, mitä voi olla edessä.
Monilla terveys- ja sosiaalipalvelut karkaavat kauemmaksi, tai ainakin tulossa on muutoksia siihen, mitä ja miten palveluja vastedes omilla kotikulmilla saa.
Viime viikon lopulla kuultiin, että Oulaskankaan sairaalassa Oulaisissa loppuisi erikoissairaanhoidon päivystys, ja leikkaustoiminta lähtisi Ouluun. Samoin Raahen sairaalan yöpäivystys päättyisi.
Maanantaina Pohde julkisti kattavat säästölistaukset, ja niiden perusteella rytinää on luvassa koko alueelle. Lakkautuslistalla on esimerkiksi Oulunsalon sote-keskus, joka itsenäisen Oulunsalon aikana oli vielä komeasti terveyskeskus. Listalla on maakunnasta kuusi muutakin kiinteää yksikköä.
Oululaisia koskeva iso asia on sekin, että keskustan uuden sote-keskuksen kohtalo on auki.
Kiinteiden toimipisteiden katoamista korvataan Pohteen alueella liikkuvilla palveluilla, ja elävän ihmisen kohtaamisia muutetaan digiyhteyksiksi. Tulevaisuus näyttää, kuinka toimivia uudet mallit ovat.
Kyse on virkamiesten esityksistä, jotka menevät seuraavaksi aluehallituksen ja -valtuuston käsittelyyn. Tilanne on kansan valitsemille päättäjille lyhyesti sanottuna tuskallinen. Sote-uudistuksen piti hoitaa kustannuksiin ja hoitoon pääsyyn liittyvät ongelmat kuntoon. Nyt se näyttää merkitsevän isolle osalle äänestäjiä heikkeneviä palveluja.
Monelle pohjoispohjalaiselle palvelujen hakeminen kaukaa on toki ollut arkea jo pitkään. Pian tämän joutuu kokemaan aiempaa useampi maakunnan ihminen.
Virkamiesesitysten toteutuskaan ei kaiken lisäksi riitä siihen, että Pohde välttäisi ensi vuonna alijäämäisen talousarvion. Esitykset toisivat noin 100 miljoonan säästöt, kun tasapaino edellyttäisi 150 miljoonan euron menojen karsintaa.
Lähiviikkoina aluehallituksen ja -valtuuston jäsenten päätöksentekokykyä testataan toden teolla. Pian mitataan, ovatko luottamushenkilöt kotikuntansa yksiköitä neliraajajarrutuksella puolustavia kuntapoliitikkoja vai kokonaisuutta – ja rahan riittävyyttä – katsovia koko alueen parhaan ajajia.
Yhtälön ratkaisua helpottaisi kovasti, jos valtiovalta antaisi suoraan lisää rahaa tai pari vuotta lisää aikaa talouden tasapainotuksiin, kuten hyvinvointialueilta on toivottu. Kumpaakaan ei ole luvattu.
Taustalla on tietysti valtiontalouden tila mutta epäilemättä myös halu panna uudet sote-alueet toden teolla miettimään toimintojen uudistamista. Esimerkiksi vuokralääkärien poskettoman kallis käyttö on pikimmiten syytä vetää minimiin.
Kiinnostavaa on Pohteessa nähdä, pysyvätkö poliittiset ryhmät, vaikkapa keskusta, koossa. Keskustalla on sekä aluehallituksen että aluevaltuuston puheenjohtajuudet, mutta jää nähtäväksi, millaisiin leikkauksiin rivivaltuutetut taipuvat.
Keskustalaisten korvissa saattaa kaikua myös puoluejohtaja Annika Saarikon linjaus, jonka mukaan jokaisessa kunnassa pitää säilyä jonkinlainen sote-asema. Pohjois-Pohjanmaalla tämän opin toteutus vain näyttää nyt mahdottomalta.