17.10. julkaistun Pohteen vastauksen mukaan Muhoksen kotihoidon asiakas, joka ei pääse tai halua rokotustapahtumaan, voidaan aina rokottaa kotona. Väite, että asiakkaita on siitä tiedotettu, ei kohdallamme pidä paikkaansa.
Rokotusaika ja puhelinnumero sen perumiseksi ilmoitettiin kirjelapulla kotirokotusmahdollisuutta mainitsematta. Soittoon vastannut sairaanhoitaja ei siitä ole kertonut, vaikka häneltä sitä on monta kertaa kysytty. Sen sijaan hän piti tiukasti kiinni siitä, että rokotukset tehdään toimistolla. Vaimoni pyysi lopulta hänen esimiehensä yhteystietoja, mutta ei saanut. Myöhemmin hoitaja soitti ilmoittaen, että esimiehen kanssa keskusteltua päätettiin, että tällä kertaa voidaan anoppini kohdalla tehdä poikkeus ja rokottaa kotona, ilmoittamatta silloinkaan, että on aina mahdollisuus saada rokote kotona.
Kotihoidon palveluihin päästäkseen ihmisen pitää olla todella huonokuntoinen. Epäilen, ja viime vuonna rokotuksella kävijöitä seuratessani näinkin, että harva kotihoidon asiakas on sen kuntoinen, että pystyisi kohtuudella käymään rokotettavana toimistolla. Kirjoituspöytien takana on helppo kuvitella, että kivuista kärsivät asiakkaat tulisivat hyvinkin mielellään virkistäytymään kahvikupposelle sosiaaliseen tapahtumaan.
Vastauksen mukaan vanhusten läheiset mielellään kuljettavat heitä. Näin onkin useimpien kohdalla, joilla läheisiä on, ja näin on meilläkin. Kuljetimme mummua hoitokäynneille omalla autollamme niin kauan kuin hän selkäkivuiltaan autoon taipui. Nykyään kuljetuksiin tarvitaan paaritaksi, joka viimeksi terveyskeskuskäynnillä Muhoksella maksoi edestakaisin 50 euroa. Vaimo kulkee taksissa äitinsä mukana. Pienituloiselle vanhukselle 50 euroa on kova hinta kahvista, jota hän ei edes juo.
Jokainen välttämätönkin kuljetus ja hoitokäynti on kovien kipujen takia suurta kärsimystä. Tapahtuman sosiaalisuudestakaan ei muistisairaalle ole iloa, koska hän ei tunne eikä muista tapaamiaan ihmisiä, eikä paluumatkan alettua enää edes muista, missä on juuri käyty.
Rokotustapahtuman kokeilupaikkakunnat ovat laaja-alueisia kuntia, joissa asuvien vanhusten rokotukselle kuljettamisista koituu suuret kustannukset yhteiskunnalle, mikäli kyydit ovat Kela-korvattavia. Jos ne eivät sitä ole, maksaa asiakas rokotuslystinsä matkakulut itse.
Kiitän Pohteen Maria Vahtolaa Muhoksen, Iin, Taivalkosken ja Kuusamon vanhusten ja heidän läheistensä puolesta siitä, että kotirokotusvaihtoehto nyt tuli tietoon. Käytettäköön vaihtoehtoa, jos voimat eivät riitä rokotukselle menoon. Ne, jotka pitävät joukkorokotusta virkistävänä, voivat sitä käyttää.
Selitys kotona rokottamisen riskistä ontuu hieman siksi, että riskiä käytetään perusteena joukkorokotukseen vain neljässä Suomen kunnassa. Muuallako riskiä ei ole? Jos ainoa keino saada paikkansa pitävää tietoa on aloittaa asiasta polemiikki lehtien palstoilla, on Pohteen tiedotus mennyt aika pahasti pieleen.
Seppo Liedes
Oulu