Suomessa metsänomistajat kantavat vastuuta siitä, että arvokas metsäomaisuutemme säilyy elinvoimaisena ja tuottavana. Monelle metsä on sijoitus, jonka arvo kasvaa, kun sitä hoidetaan suunnitelmallisesti ja oikea-aikaisesti.
Pohjanmaalla, Kainuussa ja Pohjois-Suomessa metsien merkitys korostuu erityisellä tavalla. Alueilla, joissa metsät ovat osa maisemaa, kulttuuria ja elinkeinoja, metsänomistus on usein periytynyt sukupolvelta toiselle.
Pohjanmaan vahva yhteisöllinen ote näkyy aktiivisena metsänhoitona ja yhteistyönä metsäalan toimijoiden välillä. Kainuussa ja Pohjois-Suomessa metsät ovat paitsi taloudellinen voimavara, myös tärkeä osa paikallista identiteettiä ja luonnon monimuotoisuutta.
Laajat metsäalueet tarjoavat mahdollisuuksia sekä teolliselle puunkäytölle että virkistykseen, ja niiden hoito vaatii erityistä ymmärrystä alueen erilaisista olosuhteista, jotka vaikuttavat metsän kasvuun.
Markkinatilanne haastaa tällä hetkellä suomalaisen metsäteollisuuden kannattavuutta, ja saamme lukea uutisia tuotantolaitosten seisokeista ja lakkautuksista. Tässäkin tilanteessa katseet kannattaa kääntää metsien elinvoimaisuuden ja kasvun turvaamiseen eli pitkäjänteiseen metsänhoitoon. Siinä ei voi reagoida markkinasykleihin, vaan metsä vaatii aikaa, tietoa ja sitoutumista.
Ajallisesti hajautettu sijoittaminen on tuttua talouden maailmassa. Sama periaate pätee metsänhoitoon: kun hoitotoimia tehdään tasaisesti ja oikea-aikaisesti, suhdannevaihtelut tasoittuvat ja metsävarallisuus kasvaa vakaasti. Harvennushakkuut, taimikonhoito ja ennakkoraivaukset ovat investointeja tulevaisuuteen.
Metsäteollisuuskin tarvitsee tasaisen ja laadukkaan raaka-ainevirran biopohjaisten tuotteiden valmistamiseen, ja ilman aktiivista metsänhoitoa tämä ei onnistu. Metsänhoidon tulee kuitenkin perustua metsän omiin edellytyksiin ja pitkän aikavälin suunnitelmaan, jolla rakennetaan kestävää tulevaisuutta sukupolvelta toiselle.
Jari Engström
aluepäällikkö, pohjoinen, UPM Metsä