Pääkirjoitus

Poh­jois-Poh­jan­maan pk-yri­tys­ten näkymät häm­men­tä­vän valjut

Metalliteollisuudella menee nyt paremmin kuin monella muulla toimialalla. Arkistokuva Iin konepajalta.
Metalliteollisuudella menee nyt paremmin kuin monella muulla toimialalla. Arkistokuva Iin konepajalta.
Kuva: Jarmo Kontiainen

Viime viikkoina on kuultu lupaavia uutisia talouskasvun viriämisestä mutta koettu myös pettymyksiä. Edelliseen joukkoon kuuluu Tilastokeskuksen keskiviikkona julkistama tieto, jonka mukaan teollisuuden uusien tilausten arvo oli heinäkuussa 22 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin.

Metalliteollisuudessa kasvua oli peräti 44 prosenttia. Etenkin suurilla vientiä harjoittavilla konepajayrityksillä menee nyt lujaa.

Torstaina saatiin tietoja myös siitä, miten Suomen pienet ja keskisuuret yritykset katsovat tulevaa. Työpaikkojen tarjoajina pk-yritykset ovat suuria merkittävämpiä. Lähes kaksi kolmasosaa yritysten työpaikoista on alle 250 hengen yrityksissä.

Kaksi kertaa vuodessa julkaistava pk-yritysbarometri vilkuttaa nyt varovaisesti valoisampia näkymiä. Odotukset ovat hieman aiempaa myönteisemmät, ja useampi yritys ennakoi tilanteen paranevan kuin heikkenevän.

Radikaalista tunnelmien muutoksesta ei voi puhua. Investointihalut ovat vain hentoisessa kasvussa. Joka seitsemäs yritys suunnittelee uuden väen palkkaamista, joka kymmenes taas miettii väen vähentämistä.

Pohjoispohjalaisin silmin katsottuna barometri on ilmiselvä pettymys. Maakunnan yritysten odotukset tulevasta ovat valjut. Yhteensä 21 alueen joukossa Pohjois-Pohjanmaan odotukset olivat neljänneksi heikoimmat.

Vertailuluku maakunnalla oli -8. Maan huonoin lukema mitattiin Keski-Pohjanmaalla -12.

Maan paras lukema, 14, meni Pohjois-Savoon, mistä alueella  torstaina iloittiin. Heti Pohjois-Savon perässä tuli pääkaupunkiseutu. Koko maan saldoluku oli 3.

Pohjois-Pohjanmaan heikko tulos yllättää ehkä siksi, että maakunnasta ja etenkin Oulun seudulta on viime aikoina kuultu myönteisiä talousuutisia, kärjessä Stora Enson kartonkikoneen ja Nokian uusien toimitilojen vihkimiset. Tunnetusti kumpikaan ei ole pk-yrityksiä vaan alansa jättejä, mutta nämä investoinnit kuitenkin tukevat myös pienempien yritysten elämää.

Pohjois-Pohjanmaalla esimerkiksi yritysten arviot henkilöstön määrän kehityksestä heikentyivät selvästi. Samoin toiminnan kannattavuusodotukset kuuluvat maakuntajoukon häntäpäähän.

Kasvun odotetaan meillä alkavan teollisuudesta siirtyen sitten palveluihin ja rakentamiseen ja vähittäiskauppaan.

Se, että Oulun työttömyysaste oli heinäkuun tiedon mukaan peräti 14,9 ja Pohjois-Pohjanmaankin 13,1 näkyy väistämättä yritysten elämässä niin palveluissa, rakentamisessa kuin kaupassa.

Työttömyysuhka hillitsee kuluttamista. Vaikuttaa siltä, että nyt pihistelevät kaiken varalta nekin, joiden ei tarvitsisi. Tämä hyydyttää taloutta entisestään.

Kun yrittäjiltä usein perätään rohkeutta, niin juuri nyt samaa voi toivoa pohjoispohjalaisilta kuluttajilta. Hankinnat omalta alueelta potkivat sen taloutta liikkeelle.