Pohjois-Pohjanmaalla on nykyisellään jo kustannustehokas pelastustoimi. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue on nyt kuitenkin esittänyt mittavia säästötoimia jo vuodelle 2024, joihin myös alueen pelastustoimi on pakotettu.
Säästötoimina on esitetty muun muassa paloasemaverkon supistamista viiden sopimuspalokunnan paloaseman osalta, toimintavalmiuden laskemista koko alueella ja organisaation uudistamista. Säästötoimilla saataisiin lähes kahden miljoonan euron säästö, joka on noin kaksi prosenttia koko hyvinvointialueen 100 miljoonan esitetyistä säästötoimista.
Paloasemaverkoston supistaminen olisi noin 13 prosenttia pelastustoimen esitetyistä säästöistä. Lakkautusuhan alla olevien paloasemien hälytystoiminnassa on mukana noin 60 henkilöä, jotka hoitavat noin 200 hälytystehtävää vuodessa siviilityönsä ohessa vapaaehtoisuuteen perustuen.
Lakkautusuhan alla olevilla paloasemilla ei ole päätoimisesti palkattua henkilöstöä, jolloin säästötoimien uhkana on kustannustehokkaan pelastustoiminnan palvelun heikentyminen, mielekkään ja hyödyllisen harrastuksen loppuminen sekä palokuntayhdistysten tekemän ennaltaehkäisevän turvallisuustyön loppuminen.
Palokuntayhdistykset järjestävät esimerkiksi Kuivaniemen ja Raution paloasemilla palokuntanuorisotyötä, joissa koulutetaan turvallisuustietoisia ja -taitoisia kansalaisia. Osa sopimuspalokunnista on myös hankkinut omaa kalustoa korvauksetta pelastustoimen käyttöön. Mikäli paloasemat nyt lopetettaisiin, niiden uudelleen käynnistäminen olisi epätodennäköistä.
Suomessa on pelastajapula niin päätoimisen kuin sopimuspalokuntien henkilöstön osalta. Säästötoimilla voi olla merkittävä vaikutus muun muassa pätevän päätoimisen henkilöstön sijaisten saantiin lomien ajaksi, ja toimintavalmiuden laskeminen kuormittanee sopimuspalokuntia nykyistä enemmän.
Myös monella sopimuspalokunnalla on tarve rekrytoinneille, jonka jälkeen alkaa tehtävään kouluttaminen, joka sisältää muun muassa kursseja ja muita osaamisvaatimuksia. Sopimuspalokunnat voivat osallistua laajoihin onnettomuuksiin kaukana omasta paloasemastaan, kuten muun muassa Muhoksen ja Raution suuret maastopalot ovat osoittaneet.
Asetettu aikataulu pelastustoimen säästöjen tekemiseksi on liian tiukka varsinkin, kun kyseessä ihmisten hyvinvointi ja turvallisuus. Nykyisellä paloasemaverkostolla alue tavoitetaan pääosin hyvin, joka vaikuttaa myös kustannuksiin, kun onnettomuuspaikalle ehditään ajoissa.
Kunnilta alueelliseksi siirtynyt pelastustoimi aloitti lähes 20 vuotta sitten. Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitos on kuitenkin toiminut vasta 10 kuukautta ja pelastuslaitokselle tulisi antaa lisäaikaa säästöjen tekemiseksi, jotta mitään peruuttamatonta ei ehtisi tapahtua. On tärkeää, että jokaisella alueen asukkaalla on yhtäläinen mahdollisuus turvalliseen elämään ja pelastustoimen lähipalveluihin, oli heidän asuinpaikkansa sitten kaupunki tai syrjäseutu.
Marko Koivikko
puheenjohtaja
Patrik Willberg
toiminnanjohtaja
Pohjois-Suomen pelastusliitto