Liikennevirastokaan ei halua etsiä tässä vaiheessa syyllisiä remontin tuntuvaan viivästymiseen.
Pohjantien siltojen kaltaisia kantavuusongelmia saattaa ilmetä myös muilla tärkeillä silloilla.
Liikenneviraston projektien toteutus -osaston johtaja Pekka Petäjäniemi sanoo, että nyt ei ole oikea aika etsiä syyllisiä Oulussa pieleen menneeseen suunnitteluun.
– Siellä on vahingossa otettu siltojen korjaus budjettiin vanhoilla tiedoilla. Olemme ottaneet opiksemme ja nyt selvitämme, miten tilanne on viisainta korjata.
Petäjäniemen mukaan on syytä pelätä, ettei kaikkien muidenkaan siltojen kantavuus riitä, kun niiden koko leveys halutaan ottaa ajoneuvoliikenteen käyttöön.
Oulujoen siltoja saneerattiin vuosina 2005–2006. Silloin lähdettiin siitä, että sillat kestävät 60-tonniset ajoneuvot.
Vuonna 2013 ajoneuvojen suurimpia kokonaismassoja nostettiin 76 tonniin. Kun Pohjantien siltojen nykyisiä muutostöitä suunniteltiin, kantavuuslaskelmia ei huomattu tehdä uusien enimmäispainojen mukaan.
Silloille asetettiin painorajoitus kaksi viikkoa sitten. 10–76 tonnin painoiset ajoneuvot ohjataan nyt oikeanpuoleiselle kaistalle. Yli 76 tonnin erikoiskuljetusten pääasiallinen reitti kulkee Poikkimaantien sillan kautta.
Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen ylijohtajan Matti Räinän mukaan on toivottavaa, että Oulujoen yli rakennetaan uudet sillat.
– Kyseessä on hyvin vilkkaasti liikennöity maan valtaväylä, joten jos siltoihin ei löydy rahaa, niin sitten sitä ei löydy mihinkään.
Liikenneviraston Petäjäniemi yhtyy Räinän näkemykseen.
– Jostainhan ne rahat on löydettävä, vaikka muista kohteista säästäen. Mutta ministeriöiltä on meidän näitäkin rahoja anottava.
Uusien siltojen hinnaksi on arvioitu ainakin 10 miljoonaa euroa. Petäjäniemen mukaan hintaan vaikuttaa suuresti se, voidaanko nykyisiä virtapilareja hyödyntää uudessa sillassa. Silloin vain siltojen kannet uusittaisiin.
Räinän mielestä uudet sillat rakentaen vastattaisiin kasvavan liikenteen haasteisiin ainakin 50 vuodeksi.
– Uusiin siltoihin saataisiin myös neljännet kaistat.
Pohjantien sillat saadaan normaaliin käyttöön ehkä vuonna 2020 tai 2021.
Sillat on saanut ylittää jopa 100 tonnin yhdistelmillä, kun on hakenut ely-keskukselta vuoden voimassa olevan luvan. Räinän mukaan muuttuneesta tilanteesta on ilmoitettu lupien haltijoille.
Säännöllisessä reittiliikenteessä olevia, satatonnisia ja 34 metriä pitkiä HCT- eli superrekkoja on liikenteessä nyt 42 ja lupahakemuksia on käsiteltävänä parikymmentä.
Paljon suurempi muutos on kuitenkin vireillä: liikenneministeriön aloittamassa hankkeessa pidemmät yhdistelmät tulisivat käyttöön koko maassa.
Pidemmillä yhdistelmillä tarkoitetaan kahden pitkän merikontin kuljetukseen sopivaa yhdistelmää sekä nykyistä pidempiä puoliperävaunuyhdistelmiä.
Liikenneministeriössä valmistellaan jo tänä vuonna lakitason muutoksia myös yhä painavampien yhdistelmien käyttöönotolle.
Ajoneuvojen massoja kasvatetaan aluksi vain rajatulla tieverkolla.
– Seuraavaksi on alettava suunnittelemaan yhä raskaampia kuormia kestäviä teitä ja siltoja, sanoo johtava asiantuntija Otto Lahti Trafista.