Pikkuhiljaa on Oulussa usein kuultu aikamääre. Sen kuulee keskustassa, kylillä ja peltojen pientareilla ja kahviloissa. Se sopii hommaan kuin hommaan.
Se on mitä parhain epämääräinen aikalupaus. Sen voi luvata asiaan kuin asiaan. Tarkoittamatta, että olisi tehnyt tai edes aikoisi tehdä mitään konkreettista asian eteen. Positiivissävyinen aikalupaus pelastaa pinteestä.
Puoliso kysyy: milloin polttopuut on tehty ja ladottu? Oletko käynyt ruokakaupassa? Miten antaa ymmärtää, että asia on melkein tehty.