Kolumni
Tilaajille

Piit­taa­mat­to­muus ja syyl­lis­tä­mi­nen koet­te­le­vat yh­teis­kun­tia epi­de­mia­krii­seis­sä

Koronavuonna ajatusmalleja on hyvä tunnistaa myös omissa suhtautumistavoissamme pandemiaan, sen torjuntaan, ja kanssaihmisiin, Markku Hokkanen muistuttaa.

Kun epidemioiden historian pioneerilta Charles Rosenbergiltä kysyttiin viime keväänä ihmisten toistuvista reagointitavoista uusiin tartuntatauteihin, hän tiivisti yleiset, toistuvat reaktiot kahteen ajatusmalliin: ”ei koske meitä” ja ”kenen on syy?”. Esimerkiksi koleraepidemioihin 1800-luvun alkupuolen Yhdysvalloissa reagoitiin aluksi yleisesti olankohautuksella, ja tilanteen pahentuessa syntipukkien, kuten irlantilaisten siirtolaisten tai aasialaisten, etsimisellä.

Menneisyyden ihmisten erheellisiä tai rajoittuneita ajattelutapoja on toki helppoa kritisoida jälkiviisaasti, mutta koronavuonna Rosenbergin esiin nostamia ajatusmalleja on hyvä tunnistaa myös omissa suhtautumistavoissamme pandemiaan, sen torjuntaan, ja kanssaihmisiin.