Pie­nis­sä kun­nis­sa hel­pos­ti valtaan

Onko kova hinku päästä käsiksi kunnalliseen valtaan Pohjois-Suomessa? Jos on, kannattaa muuttaa Ristijärvelle keskustan ehdokkaaksi. Kainuulaisen kunnan keskustavetoiseen valtuustoon on jaossa 17 paikkaa ja ehdokkaita on 20. Vain kolmelle osuu tyhjä arpa, joten läpi pääsee suhteellisen varmasti.

Onko kova hinku päästä käsiksi kunnalliseen valtaan Pohjois-Suomessa? Jos on, kannattaa muuttaa Ristijärvelle keskustan ehdokkaaksi. Kainuulaisen kunnan keskustavetoiseen valtuustoon on jaossa 17 paikkaa ja ehdokkaita on 20. Vain kolmelle osuu tyhjä arpa, joten läpi pääsee suhteellisen varmasti.

"Ehdokkaita ei tahtonut löytyä. Ei tämä ole hyvä tilanne. Jo edellisen valtuustokauden aikaan sanoin, että pientä jännitettä pitäisi olla. Mielestäni valtuusto on silti ollut toimiva", Ristijärven kunnanvaltuuston puheenjohtaja Yrjö Kurkinen (kesk.) pohtii.

Toinen otollinen muuttokohde on Merijärvi. Käytännössä keskustalaisessa yksipuoluejärjestelmässä ollut kunta on tosin uuden ajan kynnyksellä: lokakuun vaaleissa on ehdolla kolmen puolueen ehdokkaita.

Borg: Pääasia että on ehdokkaita

Ehdokkaiden määrä on Merijärvelläkin vaatimaton. 22 ehdokasta tavoittelee 15 valtuustopaikkaa. Alle kolmannes yrittäjistä jää rannalle.

Vaikeinta valtuustoon on päästä Oulussa. 545 ehdokasta on 67 paikan perässä eli vain noin 12 prosenttia pääsee himoitsemaansa luottamustehtävään.

Vaikka pienissä kunnissa ehdokkaita on todella niukasti, ei vaalitutkija Sami Borg pidä tilannetta huolestuttavana.

"Sanoisin, että jos valtuustoon löytyy 17 työhönsä sitoutunutta valtuutettua, silloin kunnassa asiat ovat lähtökohtaisesti aika hyvin", Tampereen yliopiston valtio-opin dosentti Borg linjaa.

Vaalien uskottavuuden kannalta vähäinen ehdokasmäärä ei kuitenkaan ole hyvä asia.

"Ei tietenkään ole. Varmasti näissäkin kunnissa on yritetty saada enemmän ehdokkaita, mutta suomalaisessa kuntarakenteessa on paljon tällaisia pieniä kuntia. Uusi ilmiö tämä ei ole."

Yhden puolueen hallitsemissa kunnissa valta on yleensä keskittynyt joko keskustalle tai ruotsinkielisellä alueella RKP:lle.

"Jos on vain yksi ehdokkaita asettava puolue, ilmeisesti kunnan ihmiset ovat aika samanmielisiä. Tietenkin tällaisissa kunnissa on suurella todennäköisyydellä sellaisia ihmisiä, jotka eivät löydä mieleistään poliittista vaihtoehtoa. Tämä ei ole kuitenkaan sen puolueen vika, joka dominoi, vaan pikemminkin niiden, jotka eivät aseta ehdokkaita", Borg toteaa.

Valinnanvaran puutteessa ehdolle

Kun sopivaa poliittista vaihtoehtoa ei löydy, jää mahdollisuudeksi asettua itse ehdolle. Näin toimi Matti Pinola, 18, joka asettui perussuomalaisten ehdokkaaksi Merijärvellä.

Edellisissä kunnallisvaaleissa Merijärvellä keskusta oli ainoa puolue, jolla oli ehdokkaita. Lisäksi yksi ihminen oli valitsijayhdistyksen ehdokkaana.

Nyt valinnanvaraa on moninkertaisesti, kun Pinolan perussuomalaisen linjan lisäksi kunnasta löytyy yksi kokoomuksen ehdokas.

"Tähän mennessä demokratia ei ole oikein toiminut, kun on ollut vain yksi puolue. Nyt on hieman valinnanvaraa ja monenlaisia mielipiteitä", Pinola tuumaa.

Pinola kertoo olleensa pitkään kiinnostunut politiikasta ja vaikuttamisesta.

Niinpä lukiolainen lähti oma-aloitteisesti vaalitaisteluun.

"Jos en olisi itse lähtenyt ehdolle, en olisi äänestänyt kumpaakaan muista tarjolla olevista puolueista."

Yksin on vaikea päästä läpi

Yhden miehen ryhmästä on vaikea päästä läpi suhteellisen vaalitavan vuoksi -- varsinkin, jos valtuustopaikkoja on tarjolla vähän.

"Vaikka jollain puolueella olisi ehdoton enemmistö, on silti toivottavaa, että asetutaan ehdolle", Sami Borg kannustaa.

Ilmoita asiavirheestä