1. Rahat oikeaan osoitteeseen
Oulu käyttää kulttuurille suunnattuja valtionapuja aivan muihin tarpeisiin. Miksi? Esimerkiksi teatterille, orkesterille ja taidemuseolle kuuluvia rahoja valutetaan toisiin taskuihin. Olisiko aihetta suunnata rahat sinne, minne ne on tarkoitettu? Lisäksi teatteri maksaa yli 2,2 miljoonan euron vuosivuokraa kaupungille. Miksi vuokra on isompi kuin muualla maassa?
2. Yhteistyö on pelkkää sanahelinää
Oulun seudun festivaalien yhteistyöstä on puhuttu pitkään, mutta tähän mennessä tulokset ovat olleet vaatimattomia ja tapahtumat paikoin päällekkäin. Kaikki järjestäjät sanovat periaatteessa kannattavan yhteistyötä, mutta sillä ehdolla, että mikään ei muutu ainakaan heidän festivaalissa. Kannattaako vielä yrittää yhteispeliä, jopa Oulun juhlaviikkoihin -- vai lyödäänkö kintaat naulaan ja jatketaan kukin tahoillaan, vaatimattomilla linjoilla?
3. Musiikkikeskukseen näyttelytiloja
Nyt kun Oulun musiikkikeskuksen yhteyteen vihdoin viimein suunnitellaan tiloja Oulun konservatorion pop- ja jazzmusiikin koulutukselle, kannattaisiko samalla lisätä Madetojan salin viereen myös kokous- ja näyttelytiloja sekä kunnollinen ravintola?
4. Mitä taidetunteja ja mistä
Opetusministeriössä kaavaillaan taide- ja taitoaineiden lisäämistä opetussuunnitelmiin. Asia on tärkeä aikana, jolloin kaivataan yhteisöllisyyttä. Tarkoittaako taide- ja taitoaineiden lisäys ehdokkaiden korvissa urheilua, kuvataidetta vai musiikkia? Mikä olisi sopiva painotus, ja mistä aineista tunnit otetaan pois?
5. Festivaalit junnaavat paikoillaan
Oulun seudulla on lukuisia kulttuuritapahtumia, jotka ovat vaarassa näivettyä rahan ja näköalojen puutteeseen, esimerkiksi ilmakitaran MM-kisa. Miksi päättäjät eivät ymmärrä tällaisten tapahtumien arvoa? Miten niiden kehittämistä pitäisi tukea?
6. Mikä on vapaan kentän arvo?
Vapaan kentän kulttuuriväki on raikastanut Oulun ilmettä viime vuosina. Mutta kaupungista puuttuu tarvittava tila, kulttuuritalo. Mistä sellainen löytyisi ja kuinka nopeasti? Olisiko syytä tehdä Oulu15-hankkeesta näkyvä vapaan kentän etujen ajaja?
7. Qstock tallautuu takamaille
Qstockia ei järjestetä ensi kesänä perinteisellä Kuusisaaren rockfestivaalialueella. Käykö Raatin kunnostuksen ja Kuusisaaren viheristutusten jälkeen niin, ettei soitto soi enää koskaan yhdellä Suomen parhaimmista festarinäyttämöistä?
Uuden paikan haku pelkästään ensi kesäksi on sujunut nihkeästi. Olisiko sittenkin syytä istuttaa ne harvinaisimmat kukat jonnekin muualle ja antaa kymmenien tuhansien nuorten nauttia jatkossakin festaritunnelmista oululaisittain parhaalla mahdollisella paikalla?
8. Viekö raha Pikisaaren taiteilijoilta?
Pikisaareen asettautuneet taiteilijayhteisö tuottaa monille ikimuistoisia elämyksiä, mutta moni virkamies ja grynderi näkisi keskeisellä kaupunkipaikalla mieluummin hyvätuottoisia luksusasuntoja kuin taiteilijoille kohtuuhintaan tarjottuja ateljeeasuntoja. Voittavatko kulttuuri ja kulttuurityöläiset rahan mahdin?
9. Naapurikunta jakamaan menoja
Kulttuurin kuluttaja ei katso kuntarajoja, kun hän lähtee hakemaan elämyksiä. Oululainen veronmaksaja toivoisi, että naapurikunnatkin jakaisivat näiden kalliiden kulttuurilaitosten kustannuksia. Pitäisikö esimerkiksi Oulun teatterin ja Oulu Sinfonian lipunhintoihin tuoda kotikunta-alennus?
10. Pitäisikö Valistustalo kuopata?
Vuonna 1918 perustettu Oulun Valistustalo Oy jakaa vuosittain apurahoja oululaiselle esittävälle taiteelle, viime vuonna 128 300 euroa. Tilikauden tulos viime vuonna oli osakejärjestelyjen vuoksi huikeat 3,7 miljoonaa euroa. Oulun kaupunki omistaa Valistustalon koko osakepotista noin 65 prosenttia. Valistustalo on kuitenkin joutunut yhtiömuotonsa takia verottajan hampaisiin, koska osakeyhtiötä pidetään erittäin harvoin verotuksessa yleishyödyllisenä. Pitäisikö 90-vuotias yhtiö yrittää purkaa ja perustaa sen tilalle jotain verotuksellisesti ajanmukaisempaa, vaikka kulttuurisäätiö?
Olli Immonen, Oulu, ehdokasnumero 11 (Vastaukset yhdessä Jenna Simulan kanssa)
1.Oulu käyttää kulttuurille suunnattuja valtionapuja aivan muihin tarpeisiin. Miksi? Esimerkiksi teatterille, orkesterille ja taidemuseolle kuuluvia rahoja valutetaan toisiin taskuihin. Olisiko aihetta suunnata rahat sinne minne ne on tarkoitettu? Lisäksi teatteri maksaa yli 2,2 miljoonan euron vuosivuokraa kaupungille. Miksi vuokra on isompi kuin muualla maassa?
Teatterille, orkesterille tai taidemuseolle suoraan korvamerkittyjä rahoja ei pitäisi käyttää muuhun -- ne on tarkoitettu juuri siihen osoitteeseen kuin ne on merkitty -- mikä siis oikeuttaa käyttämään rahoja vääriin kohteisiin? Tätä voitaisiin kysyä niiltä, jotka valtuustossa nyt istuvat.
2. Oulun seudun festivaalien yhteistyöstä on puhuttu pitkään, mutta tähän mennessä tulokset ovat olleet vaatimattomia ja tapahtumat paikoin päällekäin. Kaikki järjestäjät sanovat periaatteessa kannattava nyhteistyötä, mutta sillä ehdolla, että mikään ei muutu ainakaan heidän festivaalissa. Kannattaako vielä yrittää yhteispeliä, jopa Oulun juhlaviikkoihin, vai lyödäänkö kintaat naulaan ja jatketaan kukin tahoillaan, vaatimattomilla linjoilla?
Ilman yhteistyötä pienet tapahtumat tosiaankin näivettyvät. Jokaisen tapahtuman järjestäjän pitäisi pystyä joustamaan sen verran, että tapahtumat voitaisiin järjestää järkevästi (ei esimerkiksi päällekäin). Järjestäjillä on kuitenkin myös yhteisiä tavotteita: järjestää laadukkaita kulttuuritapahtumia.
3. Nyt kun Oulun musiikkikeskuksen yhteyteen vihdoin viimein suunnitellaan tiloja Oulun konservatorion pop- ja jazzmusiikin koulutukselle, kannattaisiko samalla lisätä Madetojan salin viereen myös kokous- ja näyttelytiloja sekä kunnollinen ravintola?
Taantuman myötä kapungin verotulot pienenevät, joten tällä hetkellä tulisi miettiä onko kokous- ja näyttelytilojen sekä ravintolan lisääminen suunnitelmiin aivan välttämätöntä.
4. Opetusministeriössä kaavaillaan taide- ja taitoaineiden lisäämistä opetussuunnitelmiin. Asia on tärkeä aikana, jolloin kaivataan yhteisöllisyyttä. Tarkoittaako taide- ja taitoaineiden lisäys ehdokkaiden korvissa urheilua, kuvataidetta vai musiikkia? Mikä olisi sopiva painotus, ja mistä aineista tunnit otetaan pois?
Voitaisiin tehdä niin, että opiskelijat saisivat valinnaisia esimerkiksi pakkoruotsin tilalle, joko jonkun muun kielen tai taide- ja taitoaineita. Kaikki eivät ole niin hyviä kielissä, eli he voisivat keskittyä suomen ja englannin kieleen paremmin ja ottaa ruotsin tilalle taide- ja taitoaineita. Valinnanvapaus tässä asiassa on erityisen tärkeää.
5. Oulun seudulla on lukuisia kulttuuritapahtumia, jotka ovat vaarassa näivettyä rahan ja näköalojen puutteeseen, esimerkiksi ilmakitaran mm. Miksi päättäjät eivät ymmärrä tällaisten tapahtumien arvoa? Miten niiden kehittämistä tulisi tukea?
Emme tiedä mikseivät päättäjät ymmärrä tällaisten tapahtumien (kuten siis myös Qstockin) arvoa, sillä ne tuovat Oulua tunnetuksi ja tuovat tänne matkailijoita ja heidän myötä myös siis rahaa. Jatkuvasti puhutaan siitä miten Oulusta haluttaisiin vetovoimaisempi kaupunki -- mutta ei matkailija tänne teknologian ihmeitä tule katsomaan -- vaan kulttuuritapahtumia. Pelkästään kaupunkia ei voi velvoittaa toimimaan kyseisten tapahtumien ainoana rahoittajana, vaan myös yrityksiä tulisi houkutella enemmän mukaan tiiviimpään yhteistyöhön ja tätä kautta tukemaan rahallisesti tapahtumien järjestämistä.
6. Mikä on vapaan kentän arvo? Vapaan kentän kulttuuriväki on raikastanut Oulun ilmettä viime vuosina. Mutta kaupungista puuttuu tarvittava tila, kulttuuritalo. Mistä sellainen löytyisi ja kuinka nopeasti? Olisiko syytä tehdä Oulu15-hankkeesta näkyvä vapaan kentän etujen ajaja?
7. Qstock tallautuu takamaille. Qstockia ei järjestetä ensi kesänä perinteisellä Kuusisaaren rockfestivaalialueella. Käykö Raatin kunnostuksen ja Kuusisaaren viheristutusten jälkeen niin, ettei soitto soi enää koskaan yhdellä Suomen parhaimmista festarinäyttämöistä? .. olisiko syytä istuttaa harvinaisimmat kukat muualle ja antaa tuhansien nuorten nauttia jatkossakin festaritunnelmista oululaisittain parhaalla mahdollisella paikalla?
Qstock on osa Oulua ja kenties näkyvin ja tunnetuin Oulun kesätapahtuma, joka kerää muilta paikkakunnilta ja aina ulkomailta asti matkailijoita Ouluun. Oulun mielenkiintoisuutta matkailukohteena halutaan kehittää ja Qstock on jo tärkeä valtti -- miksi siis siirtää sitä hyvältä paikalta pois. Esimerkiksi Ruisrock järjestetään luonnonsuojelualueella, joten eikö Kuusisaareen tehtävät puistoistutukset voitaisi suunnitella niin, että ne kestävät kerran kesässä järjestettävän festarin tai miksei Kuusisaarta tapahtumien järjestämispaikkana kehitettäisi sen sijaan että siitä tehtäisiin puistoalue.
8. Viekö raha Pikisaaren taiteilijoilta? Pikisaareen asettautunut taiteilijayhteisö tupottaa monille ikimuistoisia elämyksiä, mutta moni virkamies ja grynderi näkisi keskeisellä kaupunkipaikalla mielummin hyvätuottoisia luksusasuntoja kuin taiteilijoille kohtuuhintaan tarjottuja ateljeeasuntoja. Voittavatko kulttuuri ja kulttuurityöläiset rahan mahdin?
Saaressa on 38 kaupungin vuokra-asuntoa, joista 12 asuttavat taiteilijat. Asuntoja on remontoitu viimeksi parikymmentä vuotta sitten ja nyt ne olisi peruskorjattava, mikä tulisi kaupungille todella kalliiksi. Taiteilijayhteisö ei näy riittävästi ulospäin, joten siitä ei ole tarpeeksi iloa kaupunkilaisille tai turisteille. Kaupungin ei tulisi keinotekoisesti vaalia saaren taiteilijayhteisöä. Jos asunnot myydään, saaren ulkoinen olemus tulisi kuitenkin säilyttää.
9. Naapurikunta jakamaan menoja. Kulttuurin kuluttaja ei katso kuntarajoja, kun hän lähtee hakemaan elämyksiä. Oululainen veronmaksaja toivoisi, että naapurikunnatkin jakaisivat näiden kaliiden kulttuurilaitosten kustannuksia. Pitäisikö esimerkiksi Oulun teatterin ja Oulu Sinfonian lipunhintoihin tuoda kotikunta-alennus?
Lipunhintoihin pitäisi tuoda kotikunta-alennus, koska ei voida olettaa, että Oulun kaupunki tarjoaisi verovaroilla mahdollistettuja kulttuuripalveluita myös ulkopaikkakuntalaisille.
10. Pitäisikö valistustalo kuopata? Vuonna 1918 perustettu Oulun Valistustalo Oy jakaa vuosittain apurahoja oululaiselle esittävälle taiteelle, viime vuonna 128 300 euroa. Tilikauden tulos viime vuonna oli osakejärjestelyjen vuoksi huikeat 3,7 miljoonaa. Oulun kaupunki omistaa 65%. Valistustalo on kuitenkin joutunut yhtiömuotonsa takia verottajan hampaisiin, koska oy:tä pidetään erittäin harvoin verotuksessa yleishyödyllisenä. Pitäisikö 90v yhtiö yrittää purkaa ja perustaa sen tilalle jotain verotuksellisesti ajanmukaisempaa, vaikka kulttuurisäätiö?
Mikäli Oulun Valistustalo Oy:n toiminta ei verotuksellisista syistä ole järkevää ja toimivaa, niin ehkä olisi syytä miettiä muita vaihtoehtoja. Ouluun voitaisiin perustaa kulttuurisäätiö, jolloin säätiölaki edellyttää mainittavan säätiön tarkoituksen. Säätiön tarkoituksena voisi olla isänmaallisen hengen ja kotiseudun henkisen ja aineellisen hyvinvoinnin edistäminen sekä asukkaiden sosiaalisen vuorovaikutuksen vaaliminen ja kehittäminen.
Jorma Katajaroutio, Oulu, ehdokasnumero 15
1. On käsittämätöntä jos näin on, että kulttuurille kuuluvat varat käytetään muuhun kuin itse asiaan. Varat olisi käytettävä tarkoitukseensa eli teatterille, orkesterille ja taidemuseolle, jos Oulu aikoo tulevaisuudessa olla TAITEDEN kaupunki. Onko totta, että Oulun kaupunki rahastaa teatteritaiteella, eli se perii ylisuurta vuokraa?
2. Toive yhteisyöstä on kaunista, MUTTA sen toteuttaminen on vaikeata. Päällekkäisyys juoruaa heikosta yhteistyökyvystä ja itsekkyydesta. Samanaikaisesti ei festareita saisi järjestää.Kunnan rahoitusehtojen tulisi ohjata yhteistyöhön.
3. Ihan oikein. Musiikkikeskukseen tarvitaan näyttelytiloja sekä tiloja seminaareja ja koulutustilaisuuksia varten. Siis tarvitaan kultttuuriin lisä taloja.
4. Terveyttä ylläpitävää liikuntaa tulisi opettaa sairauksia ennalta ehkäisevänä. Kehon kunto ratkaisee onko oppimiseen ja harrastamiseen intoa ja iloa. Tvång Svenskan voisi poistaa ja tilalle urheilua, oppilaan taipumusten mukaisia taidenaineiden tai musiikin opetusta.
5. Kaikkia festareita ei voi pitää samaan aikaan. Jotta tulisi LAATUA on valittava tuettavat festarit siten että niillä on todelliset menestymisen mahdollisuudet ja että ne hoidetaan hyvin, se olkoon kunnallisen rahoituksen ehtona.
6. Viittaan kohtaan kolme(3). Musiikkitalon yhteyteen tulisi rakentaa tiloja monipuoliselle kulttuurille. Oulu 15 asiaa pitää selvittää.
7. Kuusisaari on hyvä paikka Qstock festarille, nuoret tarvitsevat sen.
8. On melkoinen häpeä jos taiteilijoiden Pikisaari uhrataan rahan ja ahneuden alttarille.Sen jälkeen ei Oulu ole taiteiden kaupunki.
9. Olisi neuvoteltava naapurikuntien kanssa,että hekin tarjoaisivat vastuullisesti Oulusta saatavia kulttuuripalveluksia kuntalaisilleen osallistumalla tuottamisen kustannuksiin.
10. Valitstustalo pitäisi säätiöidä yleishyödylliseksi taiteiden tukijaksi.