Pe­rus­suo­ma­lai­set vaatii edus­kun­taa koolle kesken loman – Ryh­mä­pu­heen­joh­ta­ja: "Pe­rus­suo­ma­lai­set esit­täi­si epä­luot­ta­mus­lau­set­ta", pää­mi­nis­te­ri ei saa hy­väk­si­käyt­tää is­tun­to­tau­koa

Kansanedustajien on keskeytettävä kesälomansa ja eduskunnan kokoonnuttava, perussuomalaiset vaatii.

Helsinki
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio (oikealla) sanoo, että Sanna Marinin (sd.) hallitus on asettanut muut EU-maat suomalaisten edelle.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio (oikealla) sanoo, että Sanna Marinin (sd.) hallitus on asettanut muut EU-maat suomalaisten edelle.
Kuva: Arttu Laitala

Perussuomalaiset vaatii valtioneuvoston tiedoksiantoa ja eduskunnan koolle kutsumista kesän istuntotauosta huolimatta, ps:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio sanoo.

Tavio sanoo, että jos hallitus ei tahdo eduskuntaa koolle keskustelemaan "näin suuren mittaluokan" asiasta, "Suomen demokratia uhkaa siirtyy askeleen huolestuttavampaan suuntaan".

– Pääministeri ei saa valtiopäivien istuntotaukoa hyväksikäyttäen pyrkiä ohittamaan vallankäytössään eduskuntaa.

Ilmoitusvaatimus koskee pääministeri Sanna Marin (sd.) hallituksen tiistaina Brysselissä saavuttamaa neuvottelutulosta EU:n koronaelpymispaketista ja unionin seitsenvuotisesta budjettikehyksestä.

"Perussuomalaiset esittäisi epäluottamuslausetta"

Marin on perussuomalaisten mukaan toiminut perustuslakivaliokunnan lausuntoa vastaan neuvotteluoikeudestaan EU:ssa ja toiminut "oikeudellisesti kestämättömällä tavalla".

Tavion mukaan perussuomalaiset päätyivät vaatimaan valtioneuvoston tiedoksiantoa pääministerin ilmoituksen sijaan, koska tiedoksiannossa oppositio voisi esittää epäluottamuslauseen.

Perussuomalaiset ei ole Tavion mukaan toistaiseksi sanoneet tekevänsä epäluottamuslausetta, mutta hänen mukaansa on ilmeistä, että sellainen esitetään hallitukselle.

Tekisikö perussuomalaiset sen?

– Kyllä perussuomalaiset esittäisi epäluotamuslausetta, Tavio vastaa.

Tavio jatkaa, että epäluottamuslauseen sijaan "oleellista olisi se, että hallitus saisi eduskunnan luottamuksen neuvottelumandaatista" EU:ssa.

Ps: EU:sta tehdään tulonsiirtounioni

EU:sta ollaan perussuomalaisten mukaan tekemässä tulonsiirtounionia, jossa "taloutensa paremmin hoitaneet maat laitetaan maksumiehiksi huonommin taloutensa hoitaneille".

– Suomalainen veronmaksaja laitetaan kirjaimellisesti omilla korkeilla veroillaan rahoittamaan muiden maiden matalamman verotuksen, Tavio sanoo.

EU ottaa ensimmäistä kertaa yhteistä velkaa elvytyspaketin rahoittamiseen.

Tavio sanoo, ettei Suomen maatalous hyödy elvytyspaketista, vaan siinä ainoastaan kompensoidaan aiempia leikkauksia.

Suomen vienti ei kohene hänen mukaansa merkittävästi, vaan "pikemmin tämä hyödyttää Saksan teollisuutta ja Ranskan pankkeja". Suomen kilpailukyky taas heikkenee perussuomalaisten mukaan, koska tukipaketin avustusten takia veroastetta "joudutaan todennäköisesti nostamaan entisestään".

– Hallitus asettanut muiden EU-maiden edun Suomen edun edelle.

Kiista suuren valiokunnan ja perustuslakivaliokunnan välilä

Marin on perussuomalaisten mielestä todennäköisesti rikkonut perustuslakia ja ohittanut perustuslakivaliokunnan lausunnon.

Eduskunnan kannan EU-asioihin päättävä suuri valiokunta ei saa ohittaa perustuslakivaliokunnan kantaa, perussuomalaiset sanovat. Näin on puolueen mukaan käynyt elvytyspaketin neuvottelumandaatista lausuttaessa.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelän (sd) mukaan valiokunnan kanta ei estänyt pääministeriä neuvottelemasta EU:ssa.

Tavio toteaa, että perustuslakivaliokunnan lausunto ja perustuslaki edellyttävät vielä asiantuntijoiden juridista tarkastelua.

– Selvitettäväksi tulee syksyllä myös se, mikä on nimenomaan perustuslakivaliokunnan ja suuren valiokunnan suhde.

48 prosenttia lainoja, 52 prosenttia avustuksia

Sopu elvytyspaketista syntyi tiistaina.

EU:n 750 miljardin elpymisvälineeseen kuuluvien suorien tukien – joita jäsenmaiden ei tarvitse maksaa takaisin – osuus paketista laskettiin Suomen tavoitteiden mukaisesti lähelle puolet ja puolet -mallia.

Avustuksien osuus on lopulta 52 prosenttia eli 390 miljardia euroa ja lainojen osuus 360 miljardia euroa eli 48 prosenttia. Alkuperäisessä esityksessä lainoja oli 250 miljardia ja suoria tukia 500 miljardia.

Suomi olisi halunnut myös paketin kokoa pienemmäksi, mutta se säilyi alkuperäisen 750 miljardin euron suuruisena.

Alustavan arvion mukaan Suomi saa elvytyspaketista noin 3,2 miljardia euroa. Rahat saadaan vuosien 2021–23 aikana.

Maksettavaksi Suomelle tulee paketista lainojen takaisinmaksuaikana eli vuosina 2021–2058 noin 6,6 miljardia euroa.

Suomen maksuosuus on lähes 2 miljardia pienempi kuin alkuperäisessä komission esityksessä. Samalla Suomi myös saa yli 600 miljoonaa euroa alkuperäistä vähemmän.

EU-budjettiin Suomi maksaa tulevina seitsemänä vuotena 16,7 miljardia euroa ja saa 11,1 miljardia. Suomi on siis nettomaksajana 5,6 miljardilla euroa.