Ruotsin valtiopäivävaalien tulos on hankala kaikille. Ero vastakkaisten blokkien eli vasemmisto-opposition ja oikeiston välillä jäi äärimmäisen ohueksi. Uutta hallitusta jouduttaneen työstämään kulissien takana viikkoja. Jotkut pitävät mahdollisena, että lukkotilanne laukeaa vasta uusilla vaaleilla.
Vaalit tiivistyivät eniten sosiaalidemokraattien ja laitaoikeistolaisen ruotsidemokraattien yhteenottoihin. Pääministeripuolue maltillinen kokoomus jäi nokittelusta sivuun, mikä saattoi koitua puolueen eduksi. Maltillinen kokoomus kasvatti kannatustaan, vaikka se on kantanut päävastuun hallituksessa.
Mittausten perusteella sosiaalidemokraattien piti saada selkeämpi voitto kuin mihin puolue ylsi. Sosiaalidemokraatit saavat alustavan ääntenlaskun perusteella noin 28 prosenttia äänistä, maltillinen kokoomus liki 20 prosenttia ja ruotsidemokraatit hieman vähemmän vajaat 18 prosenttia.
Punavihreälle blokille näyttäisi tulevan niukka enemmistö eli 176 paikkaa valtiopäivien 349 paikasta. Sinikeltaisen blokille saa 173 paikkaa. Kolmen paikan ero vasemmiston eduksi tarkoittaa, että sosiaalidemokraattien Magdalena Andersson mahdollisesti yrittää koota seuraavan hallituksen Ruotsiin.
Mikään puolue ei ole julistanut voittaneensa vaaleja. Vaalien lopullinen tulos viivästyy keskiviikkoon, koska muutama prosentti ennakko- ja postiäänistä on vielä laskematta. Sosiaalidemokraatit säilyttävät suurimman puolueen aseman, vaikka kannatus laski edellisistä vaaleista yli kaksi prosenttiyksikköä. Äänisaalis on puolueen historian huonoin.
Magdalena Andersson joutuu hallitusneuvotteluissa ratkaisemaan, miten hän saa tarvittavan tuen muilta puolueilta. Vasemmistopuolue ei suostu tukipuolueen rooliin, eikä keskustapuolue halua vasemmiston kanssa samaan hallitukseen. Maltillisen kokoomuksen Ulf Kristerssonin hallitusaikeille sen sijaan löytyy helpommin tukea oikeistopuolueista.
Laitaoikeiston äänisaalista erityisesti jännitettiin Ruotsin vaaleissa. Iso kysymys oli, tuoko laitaoikeiston menestys Euroopassa nostetta myös Ruotsiin. Näin ei käynyt, vaan ruotsidemokraattien kannatus kääntyi laskuun ja puolue tippui toiseksi suurimmasta kolmanneksi suurimmaksi.
Jos oikeistoblokki muodostaa maltillisen kokoomuksen Ulf Kristerssonin johdolla uuden hallituksen, ruotsidemokraatit saavat puolueen historian ensimmäiset ministerit. Pääministerin paikasta laitaoikeiston keulakuva Jimmie Åkesson tuskin voi kuitenkaan haaveilla vaalitappionsa jälkeen.
Vaaliväittelyissä ja kampanjoissa korostui äänestäjien pelottelu vastakkaisilla puolueilla. Kiivaimmin eri mieltä oltiin veroista ja leikkauksista eli aika lailla samoista asioista, joiden odotetaan nousevan kärkiaiheiksi Suomen eduskuntavaaleissa. Maahanmuutto ei enää jaa ruotsalaispuolueita niin voimakkaasti kuin aikaisemmin.
Ruotsin vaalit heijastuvat Suomen politiikkaan, vaikka maiden välillä on eroja. Silti suomalaiset hakevat länsinaapurista oppia. SDP:n Antti Lindtman oli sosiaalidemokraattien vaali-illassa. Perussuomalaiset osallistuivat Riikka Purran johdolla ruotsidemokraattien vaalivalvojaisiin, joissa ei kuitenkaan päästy hurraamaan sisarpuolueen voitolle.