Rikkaimmat suomalaiset tienaavat tällä hetkellä kuudesti sen, mitä köyhimmät. Tuloeromme kasvavat nopeammin kuin muissa rikkaissa maissa. Kirkkokin on huolissaan, miten kansalaisten ja perheiden arki muuttuu yhä tiukemmaksi.
Kun rahaa on tarpeeksi, ei kukaan tule onnellisemmaksi, vaikka saisi sitä lisää. Kreikkalaisfilosofi Platonin mukaan tasapainoisessa yhteiskunnassa rikkaimmat tienaavatkin vain neljä kertaa köyhimpiä enemmän. Suomessa tulonjakosuhde olikin ennen 90-luvun lamaa tätä luokkaa. Lähes täystyöllisyyden vallitessa kouluttamattomillekin löytyi aina töitä. Tehokkuushakuisuuden myötä kuitenkin monet työtehtävät hävisivät. Etenkin nuoret aikuiset on saatava töihin pois pitkäaikaistyöttömyyden alku-uralta yritystoimintaan panostamalla ja aktiivisella aluepolitiikalla. Työn ja yrittäjyyden vahvistamisella luodaan kasvua, joilla palvelut turvataan.
Erityisesti pienten lasten perheet ovat riippuvaisia julkisista palveluista. Keskusta haluaa pitää palvelut lähellä ihmisiä eikä keskittää niitä kuntaliitosten myötä keskustaajamiin.
Tuloerojen kasvu on koetellut etenkin perheitä, sillä niiden köyhyys on kolminkertaistunut viimeisen 15 vuoden aikana. Erityisen haastava on yksinhuoltajien sekä työttömyydestä kärsivien perheiden asema. Köyhyys ei näy vain vanhemmissa, sillä lapset ja nuoret kantavat usein huolta oman perheensä varatilanteesta sekä aistivat perheessä vallitsevan mielialan.
Tuloeroja tulee tasata suurituloisten korkeammalla verotuksella. Verotusta pitää kohdistaa työhön eikä kulutukseen, jonka kulut vaikuttavat eniten pienituloisiin. Pidämme myös kiinni saamistamme korotuksista äitiys-, isyys-, ja vanhempainpäivärahoihin sekä lapsilisiin, kotihoidontukeen ja yksityisen hoidon tukeen. Valtion talous on saatava kuntoon ilman, että perheiden ja pienituloisten etuuksiin kajotaan. Tuloerojen ja eriarvoisuuden kasvu on pysäytettävä, koska Suomen ja suomalaisten hyvinvointi alkaa perheistä.
Marisanna Jarva kansanedustajaehdokas (kesk.) Paltamo