Eduskunnan pääsihteeri Antti Pelttari pitää kohtuuttomana, että on joutunut näkyvän rikostutkinnan kohteeksi. Näin hän sanoi lausumassaan eduskunnan kansliatoimikunnalle kesäkuun alussa.
– Koko tässä tutkittavassa kokonaisuudessa olen itse tehnyt yhden kansainväliseen yhteistyöhön liittyvän operatiivisen linjauksen, jonka tekisin myös tänään, hän kirjoitti.
Lausuma tuli julkiseksi keskiviikkona Pelttarin virastapidättämispäätöksen myötä.
Kansanedustajista ja eduskunnan puhemiehistä koostuva kansliatoimikunta päätti keskiviikkona hyllyttää Pelttarin käynnissä olevan rikostutkinnan vuoksi heinäkuun alusta lähtien.
Pelttaria epäillään virkarikoksesta ja maanpetosrikoksesta. Epäilty maanpetosrikos on turvallisuussalaisuuden paljastaminen. Käynnissä on poliisin esitutkinta.
Epäilyt liittyvät aikaan, jolloin Pelttari toimi suojelupoliisin (supo) päällikkönä.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho sanoi tiedotustilaisuudessa keskiviikkona, että Pelttarin hyllytyksestä saattaa tulla hyvinkin pitkäkestoinen.
– Mikäli mennään syyteharkintaan, syytteen nostamiseen, oikeusprosessiin ja mahdollisiin valituksiin, eli lainvoimaiseen tuomioon asti, tästä voi tulla erittäin pitkä prosessi.
"Toiminta ollut perusteltua"
Pelttarin mukaan tutkinnan kohteena oleva operatiivinen toiminta on ollut perusteltua Suomen kansallisen turvallisuuden näkökulmasta.
– Operatiivinen toiminta on luonteeltaan jokapäiväistä, jopa rutiiniluonteista supon operatiivista työtä, jossa minä en roolini mukaisesti ollut mukana toimijana tai päätöksentekijänä.
– Rooliini päällikkönä ei myöskään kuulunut tehdä päätöksiä tutkinnan kohteena olevan kaltaisessa kansainvälisessä yhteistyössä.
Pelttari sanoo, että hänelle kerrotun mukaan epäily perustuu pääosin siihen, että hän olisi toiminut säännösten vastaisesti suojelupoliisin kansainvälisessä yhteistyössä.
– Katson, että en ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuksiani enkä myöskään tehnyt lainvastaisia päätöksiä.
Salassa pidettäviä tietoja ulkopuoliselle?
Pelttari on kertonut, että rikosepäilyn keskeinen sisältö on se, että hän ei ole puuttunut siihen, että eräät suojelupoliisista eläkkeelle jääneet virkamiehet ovat voineet saada salassa pidettäviä tietoja supon toiminnasta.
Syyttäjälaitos kertoi toukokuussa, että supon tiedustelutoimintaan liittyvässä jutussa on syytä epäillä, että supon toiminnassa oli käytetty siviilejä niin, että he olivat saaneet tietää salassa pidettävää tietoa ja olivat voineet käsitellä sitä valvomattomasti.
Yhden siviilin tietokoneeseen oli kohdistunut tietomurto, minkä vuoksi salassa pidettäviä tietoja oli paljastunut kokonaan ulkopuoliselle taholle. STT:n tietojen mukaan tietokone oli ollut erään supon eläkeläisen käytössä.
Helsingin Sanomien tietojen mukaan kyseessä olisi ollut Venäjään kohdistuva vastavakoilu, jossa tietoja oli paljastunut Venäjän tiedustelu- ja turvallisuuspalvelulle.
HS: Toinenkin haara
HS kertoi tiistaina, että Pelttariin kohdistuvassa rikosepäilyssä on toinenkin haara, joka koskee kansainvälistä yhteistyötä, jota supolla oli tiedustelulakien säätämisen jälkeen erään maan tiedustelupalvelun kanssa. Tämän yhteistyön aikana supo luovutti tiedustelupalvelulle tietoja.
Supo ja kyseinen tiedustelupalvelu toteuttivat yhdessä tiedusteluoperaation. HS:n mukaan keskusrikospoliisi epäilee, että operaation yhteydessä olisi paljastettu turvallisuussalaisuuksia operaatioon osallistuneelle supon käyttämälle siviilille.
HS:n mukaan supon epäillään myös käyttäneen tiedustelumenetelmiä säännösten vastaisesti ja antaneen tuomioistuimelle väärää tai harhaanjohtavaa tietoa, kun se oli hakenut lupaa käyttää tiettyjä tiedusteluoikeuksia.
Kansliatoimikunta: Hyllytys on turvaamistoimi
Turvallisuussalaisuuden paljastamisesta voi saada vankeutta vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta.
Kansliatoimikunta korostaa, että virantoimituksesta pidättäminen on niin sanottu turvaamistoimi. Toimikunta ei ota kantaa siihen, onko pääsihteeriin kohdistuva rikosepäily perusteltu.
Halla-aho sanoi, ettei kansliatoimikunnalla ole käytössään kaikkea esitutkintaan ja rikosepäilyihin liittyvää tietoa. Toisaalta kaikista kansliatoimikunnan käytettävissä olevista tiedoista ei Halla-ahon mukaan voi puhua julkisuuteen.
Kansliatoimikunnan harkinnassa otettiin huomioon Pelttarin oikeusturva, eduskunnan toiminnan edellytysten turvaaminen ja asiantuntijoiden antamat lausunnot.
Pääsihteerin tehtäviä siirtyy hoitamaan apulaispääsihteeri Mikael Koillinen.
Kansliatoimikunnan nyt tekemä hyllytyspäätös oli yksimielinen. Halla-aho kiisti julkisuudessa olleet epäilyt siitä, että päätös olisi jollakin lailla politisoitunut oppositioryhmien ja hallitusryhmien välillä.
– Ja tästäkin asiasta vallitsee yksimielinen näkemys kansliatoimikunnassa.
Pääsihteerin palkka on noin 15 000 euroa, hyllytettynä Pelttari saa tästä puolet.