Linnan juhlat: Oulun teat­te­rin Alma Leh­mus­kal­lio tiesi heti, kenen luo­muk­seen haluaa pu­keu­tua

Laskettelu: Rus­ko­tun­tu­ril­la las­ke­tel­laan jo täyttä häkää – Köyk­ky­ris­sä odo­tel­laan vielä lunta ja pak­ka­sia

Joko luit tämän: Raa­tis­sa ko­mei­le­va pop­pe­li­veis­tos kärsi oman elä­män­sä met­su­rin ti­hu­työs­tä

Mainos: Kalevan joulutarjous: Kaleva Digi + Lehti 2 kk vain 49,90 euroa, tilaa tästä!

Pel­loil­le voidaan päästä Oulun seu­dul­la pari viikkoa etu­ajas­sa – oikukas tal­vi­sää kui­ten­kin koet­te­li pel­to­kas­vus­to­ja

Lähes lumeton ja vähäroutainen talvi jouduttavat kevään peltotöitä Oulun seudulla ja sen eteläpuolella, palvelupäällikkö Juha Sohlo Pro Agria Oulu ry:stä kertoo.

Arkistokuva kevätkylvöistä Tyrnävällä.
Arkistokuva kevätkylvöistä Tyrnävällä.
Kuva: Jarmo Kontiainen

Jääpolte on aiheuttanut nurmituhoja noin kymmenesosalla alueen viljelyalasta. Korona iskee maatalouteen alentamalla hintatasoa.

Lähes lumeton ja vähäroutainen talvi jouduttavat kevään peltotöitä Oulun seudulla ja sen eteläpuolella, palvelupäällikkö Juha Sohlo Pro Agria Oulu ry:stä kertoo.

– Parhaimmassa tapauksessa peltotöihin päästään pari viikkoa etuajassa jos sääennusteet pitävät paikkansa.

Nurmipelloilla on jonkin verran routaa, mutta se sulaa pois lähiaikoina.

Muualla pohjoisessa lunta on vielä rutkasti ja pelloille pääsyä voi joutua odottelemaan pitkäänkin.

Oikukas talvisää koetteli peltokasvustoja. Plussan ja pakkasen välillä sahannut lämpötila sulatti ja jäädytti lunta pelloilla vuoronperään, mikä aiheutti jääpoltetta.

Ensiarvioiden mukaan nurmipelloista vähintään kymmenen prosenttia on kärsinyt jääpoltteen aiheuttamasta talvituhosta, Sohlo sanoo.

Etenkin juuri Oulusta etelään päin ulottuvalla alueella jääpoltetta on ollut runsaammin.

Vastaavia talvituhoja ei odoteta lumisilla alueilla. Siellä ongelmaksi voi kuitenkin muodostua tulva.

– Kevättulvat voivat heikentää nurmia, jos lumet sulavat liian nopeasti.

Talvituhoalueilla viljelijät joutuvat turvautumaan paikkauskylvöihin.

– Ne kannattaa kylvää uudelleen heti kun pelto kantaa koneita, Sohlo ohjeistaa.

Paikkauskylvöt tietävät viljelijöille ylimääräisiä siemen- ja työkuluja.

– Ne on kuitenkin pakko tehdä, jotta eläimille saadaan säilörehua.

Talvituhoalueet eivät ehdi tuottaa uutta satoa ennen kuin heinäkuussa, jolloin tehdään toinen nurmirehun korjuu.

Tiloille alempi sato voi merkitä myös sitä, että ne joutuvat hankkimaan korvaavaa rehua muualta ja sekin maksaa. Myös saatavuudessa saattaa olla ongelmia, jos talvituhot paljastuvat arveltua laajemmiksi.

Pitkälle meneviä satoennusteita ei Sohlon mukaan voi vielä tehdä. Sen suhteen ratkaisevia ovat kevään ja alkukesän sääolosuhteet.

– Kasvukausi näyttää kuitenkin olevan Oulun seudulla ja alapuolella etuajassa.

Viljelijän toiveissa on aikainen, lämmin ja sopivan kostea keli. Pellot ovat parin edellisen kasvukauden jälkeen yhä melko kuivia.

– Kylvöjen jälkeen toivoisi sateita ja lämpöä sopivassa määrin, Sohlo toteaa.

Nurmiviljely on Pohjois-Pohjanmaalla tärkeä osa maataloutta. Säilörehunurmen osuus maakunnan viljelyalasta on noin puolet, yhteensä 120 000 hehtaaria.

Viljelijätkään eivät selviä koronaepidemiasta kolhuitta. Tauti vaikuttaa jo muutenkin heikosta kannattavuudesta kärsivän maatalouden markkinahintoihin alentavasti.

Pelkona viljelijöillä on tietysti myös sairastuminen viruksen aiheuttamaan tautiin kriittisellä hetkellä.

Sohlo suosittelee viljelijöitä välttämään riskejä, jotta alkutuotanto pyörisi epidemiasta huolimatta.

– Suosittelen myös kuluttajia valitsemaan kotimaista ruokaa ja miettimään, että viljelijät tuottavat sitä meille poikkeustilanteesta huolimatta joka päivä.

Ruokatuotannon omavaraisuus on Suomessa reilun 80 prosentin luokkaa.