Hyvinvointialueiden rahoituksen tulee turvata niin soten kuin pelastustoimen peruspalvelut. Nyt saadun tiedon mukaan ollaan hyvinkin kipurajalla siinä, pystytäänkö pelastustoimessa säilyttämään lakisääteinen minimitaso. Tämä vetää vakavaksi niin taajamissa kuin maakunnissa. Harva-alueilla suorastaan hirvittää, kuinka tiukalla turvallisuus meille voi olla?
Pohde aloitti toimintansa 2022, soteen saatiin järjestämissuunnitelma ja pelastustoimeen yhden vuoden palvelutasopäätös. Luultiin, että raami on kasassa ja tästä voidaan lähteä liikkeelle uudessa hallintomallissa. Mutta sitten tulikin hallitukselta suorastaan veret seisauttava budjetin alijäämän kattamisvelvollisuus.
Pelastustoimen erityisyys on ymmärrettävä ja tiedostettava. Palokuntia yksittäinen kansalainen ei voi tilata lisää rahalla ja henkivakuutuksella omalle tontille, vaan se on yleinen ja yhtäläinen palvelu kaikille. Pelastustoimi toimii monialaisessa viranomaisyhteistyössä kokonaisturvallisuuden eteen. Turvallisuus ei ole pelkästään sinisiä vilkkuvaloja, vaan paljon laajempi kokonaisuus. Pelastustehtäviin osallistuvilta vaaditaan myös erityisosaamista ja kuntoa, jollaista ei monessakaan soten tehtävässä edellytetä.
Perusturvallisuutta taataan ja luvataan, ja sitten kun muutosvaiheessa tarvittaisiin rahaa, niin sitä ei heru. Nyt ollaan siinä pisteessä, että mikäli pelastustoimeen ei lisäbudjettia tule, niin säästötoimia on väistämätöntä tehdä.
Tahtotila on saada säästöjä aikaiseksi, mutta ei hinnalla tai tasolla millä hyvänsä. Jo järjestämissuunnitelma ja pelastustoimen palvelutasopäätös sisälsivät useita toimien tehostamiseen ja kustannusten hillintään suuntaavia toimenpiteitä.
Keskusta on jättänyt lakialoitteen, jossa esitetään hyvinvointialueille lisäaikaa talouksien oikaisuun. Lakialoitteesta käydyssä eduskuntakeskustelussa eduskunnan salista puuttuivat hallituksen kaikki ministerit. Yksikään hallituspuolueiden kansanedustaja ei osallistunut keskusteluun, vaikka hallitus on toistuvasti vaatinut oppositiolta vaihtoehtoja. Nyt olisi ollut tilaisuus käydä keskustelua, mutta tahtotilaa heiltä ei löytynyt.
Sopimuspalokuntien työ ja perinteet ovat erityisessä vaarassa kadota. Mikäli paloasemien toimintaa ajetaan alas, ei sopimuspalokuntalaisilla ole toiminnalleen tukea. Kun tämä toiminta katoaa, on se vain vaivoin nostettavissa uudelleen jaloilleen. Meillä ei ole vara säästää itseämme kipeiksi ja hengiltä.
Eeva-Maria Parkkinen
Pohteen turvallisuuslautakunnan jäsen (kesk.)
Oulu