
– En tiedä mihin se liittyi, mutta olin sanonut lapsena äidille, että minun silmissäni on hämmästys. Enää minulla ei kyllä ole minkäänlaisia hämmästyksiä.
Näin kuvaa elämäänsä ja työuraansa 60 vuotta täyttävä pitkän linjan kokoomuspoliitikko Paula Risikko.
– Toisaalta sitä aina miettii, ettei haluaisi kyynistyä. Sellainen tutkijan ote pitää olla elämään, että mitä kaikkea vielä löydänkään, hän jatkaa.
Risikon ensimmäinen ministeripesti piti sisällään Suomea järisyttäneitä tapahtumia, kuten Jokelan ja Kauhajoen koulusurmat sekä sikainfluenssapandemian.
Peruspalveluministerin täytyi tehdä paljon vaikeitakin päätöksiä, ja se oli Risikon mukaan välillä yksinäistä työtä.
– Kolikolla on aina viisi eri puolta, ja ihmiset ovat eri mieltä asioista, välttämättä edes asiantuntijat eivät ole samaa mieltä. Nyt koronaviruksen suhteenkin on nähty, että toiset haluaisivat tukahduttaa ja toiset lieventää.
– Sitä vain täytyy tehdä päätöksiä. Jos joku luulee, että päätökset vain tuodaan eteesi ja laitat nimesi alle, niin se ei pidä paikkansa. Vastuuta ei voi sälyttää kenellekään.
"Ehkä helpompaakin työelämää on"
Helppo ei ollut myöskään Risikon viimeisin ministeripesti sisäministerinä, sillä tuolloin tapahtui Turun terrori-isku.
– Ajattelen, että voimia annetaan, kun niitä tarvitaan, hän toteaa.
Järkyttävistä tapahtumista on jäänyt jälki myös Risikkoon.
– Ei kukaan ole teflonia. Minuun on vieläkin yhteyksissä perheitä, jotka menettivät perheenjäseniään kouluampumisissa. Eräs heistä on lapsuudenystäväni.
– On kysytty, miten kestin nuo ajat. Olen aina ajatellut, että läheisiään menettäneillä asiat olivat paljon pahemmin. Minun ministerinä täytyi kestää tällaiset asiat, kun he joutuvat kestämään sen, että menettivät rakkaimpansa tai että näille tapahtui jotain järkyttävää.
Työskentelyn lopettaminen politiikassa ei ole kuitenkaan koskaan käynyt Risikon mielessä.
– On tullut mieleen, että ehkä helpompaakin työelämää on. Joskus yksin illalla ministerihuoneessa istuessa olen ajatellut, että harva tietää oikeasti, mitä tämä on. Kun ihminen nähdään mediassa tukka suittuna ja jakkupuku päällä, ajatellaan että tuohan on helppoa kuin heinänteko, mutta kyllä siinä äitee tuli monta kertaa mieleen.
Risikko naurahtaa kysyttäessä, onko hän kiinnostunut presidenttiehdokkuudesta.
– Moni on siitä huumorilla heittänyt, mutta itselleni ei ole tullut mieleenkään.
"Viisaus on vanhoissa akoissa"
Risikko on toiminut kansanedustajana lähes kolmanneksen elämästään. Yksi opetuksista on ollut, että täytyy oppia nukkumaan mahallaan, koska puukot ovat selässä.
– Se on pohjalainen sananlasku, ja sen allekirjoitan. Se sopii mielestäni politiikkaan. En voi sanoa, että selkäänpuukotus on jatkuvaa, mutta välillä siltä tuntuu.
Pitkän linjan poliitikko tietää jo, mitä tekee eläköityessään: oppaan poliittisen nenän kehittämisestä.
– Toivoisin, että kun jään politiikasta pois, minulla olisi jättää nuoremmille työkalupakki asioista, joita kannattaa itsessään kehittää. Politiikka vaatii ennakointia ja asioiden haistamista etukäteen.
Risikko kertoo lukeneensa jostain, että 60 on nykyinen 40 – mikä on hänestä hyvin sanottu.
– Koen, että 60-vuotiaat ovat nykyään erilaisia kuin ennen. Pohjanmaalla on myös sanonta "viisaus on vanhoissa akoissa" eli ei ole ollenkaan huono asia, että tulee ikää ja kokemusta.
Paula Risikko
Syntynyt Ylihärmässä 4.6.1960.
Perheeseen kuuluu tytär, aviomies ja koira.
Asuu Seinäjoella.
Koulutukseltaan terveystieteiden tohtori, terveydenhuollon opettaja ja sairaanhoitaja.
Ammatiltaan kansanedustaja, nousi eduskuntaan vuonna 2003, toimii tällä hetkellä sivistysvaliokunnan puheenjohtajana.
Muun muassa Sydänliiton puheenjohtaja ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtaja.
Toiminut peruspalveluministerinä 2007–2010 ja 2010–2011, sosiaali- ja terveysministerinä 2011–2014, liikenne- ja kuntaministerinä 2014–2015 sekä sisäministerinä 2016–2018.
Hallintotieteiden kunniatohtori 2011 (Vaasan yliopisto) ja lääketieteen kunniatohtori 2012 (Tampereen yliopisto).
Työskennellyt mm. sairaanhoitajana Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä, terveydenhuollon opettajana Seinäjoella ja Kuopiossa, laatupäällikkönä Helsingin sairaanhoito-opistossa sekä yksikön johtajana ja vararehtorina Seinäjoen ammattikorkeakoulussa.
Merkkipäivän juhliminen jää koronaviruspandemian vuoksi myöhempään ajankohtaan.