Yli puolet palvelualojen työntekijöistä on kokenut väkivaltaa tai sen uhkaa työssään ja vielä useampi on kokenut seksuaalista häirintää työssään, selviää Palvelualojen Ammattiliitto PAM:n kyselyssä.
PAMin mukaan pahin tilanne on nuorilla ja ravintola-alan työntekijöillä. Viimeisen viiden vuoden aikana tilanne on mennyt yhä huonompaan suuntaan.
Kyselyyn vastanneista yli puolet oli kokenut nimittelyä tai uhkailua asiakkailta viimeisen vuoden aikana. Fyysisen väkivallan kohteeksi tai välineellä, kuten veitsellä, uhkailluksi oli joutunut joka kymmenes.
Seksuaalisesta häirinnästä työssään kertoi 57 prosenttia kaikista asiakaspalvelutyötä tekevistä vastaajista. Viimeisen vuoden aikana sitä oli kokenut 37 prosenttia. Tarjoilijat kertoivat kokevansa sitä muita useammin, jopa 7 prosenttia lähes jokaisessa työvuorossaan.
Erityisesti palvelualalla työskentelevät nuoret joutuvat seksuaalisen häirinnän kohteeksi. Alle 25-vuotiaista yli 70 prosenttia ilmoitti kyselyssä kokeneensa sitä. Yli 55-vuotiaista taas 32 prosenttia ilmoitti kokeneensa sitä joskus, 4 prosenttia viimeisen vuoden aikana.
Joka viides palvelualoilla työskentelevä mies kertoi kokeneensa seksuaalista häirintää työssään. Naisiin kohdistuva häirintä on kuitenkin noin nelinkertaisesti yleisempää. 92 prosenttia vastaajista kertoi ettei #metoo-kampanja ole vaikuttanut asiakkaiden käytökseen.
Häirintää kokeneiden osuus on PAMin mukaan lisääntynyt kaikissa ammattiryhmissä verrattuna vuoteen 2015, jolloin PAM kysyi edellisen kerran häirinnästä jäseniltään. Silloin esimerkiksi tarjoilijoista 61 prosenttia oli kokenut seksuaalista häirintää, kun taas vuonna 2020 osuus oli jo 75 prosenttia.
Häirintää kokeneista selvä enemmistö, 60 prosenttia, kertoi ettei ollut kertonut siitä esimiehelleen. 57 prosenttia heistä, jotka olivat kertoneet häirinnästä, koki että esimies kuunteli, muttei tehnyt asialle mitään. Erityisesti myyjät kokivat, etteivät esimiehet puuttuneet häirintää. Vuonna 2015 seksuaalista häirintää kokeneista 55 prosenttia ei ollut ilmoittanut siitä esimiehelleen.
Kysely toteutettiin verkossa ja siihen kutsuttiin 3000 ammattiliiton jäsentä. Kyselyyn vastasi 374 henkilöä.