Sote-palveluiden uusi järjestämis- ja tuottamismalli on saattanut toimialan suureen muutokseen. Hyvinvointialueet, Pohde mukaan lukien, joutuvat painiskelemaan mittavien säästöpaineiden keskellä. Sote-alan yritykset ovat perinteisesti olleet merkittäviä työllistäjiä, jotka ovat tuottaneet palveluita julkisesti tuotettujen palveluiden rinnalla ja mahdollistaneet palveluiden saatavuuden koko laajan maakunnan alueella.
Käynnissä olevien muutosten myötä toimiala on joutunut ennen näkemättömiin haasteisiin ja asiakkaiden palveluiden saatavuus on heikentynyt paikoin jopa radikaalisti. Osa sote-alan yrityksistä on joutunut lopettamaan toimintansa. Pohde siirtää aktiivisesti palveluita omaan tuotantoonsa.
Pohteen kilpailutukset eivät kaikilta osin toimi kokonaistaloudellisesti ja asiakkaiden tarpeet riittävästi huomioiden. Kuhunkin hankintaan tulee valita parhaiten sopiva hankintamenetelmä ja on hankkijan vastuulla asettaa vaatimukset toimittajalle ja tarjouksen sisällölle siten, että ne ovat oikeassa suhteessa siihen, mitä hankitaan.
Pohteen toteutuneissa hankinnoissa hankinnoille asetetut vaatimukset ovat olleet monin paikoin vaikeaselkoisia ja tulkinnanvaraisia. Esimerkiksi se, että Pohde asettaa kilpailutuksen jälkeen enimmäishinnan, on tullut monelle yllätyksenä. Enimmäishinnan käyttö ei näy tarjouspyynnössä, vaan tarjouksen liitteessä.
Myönteistä on, että hankintoihin on liitetty mahdollisuus markkinavuoropuheluihin. Hankkijan, tässä tapauksessa Pohteen järjestämän markkinavuoropuhelun, tulisi tarjota aito mahdollisuus tuoda esiin hankintaan liittyviä kokonaisuuksia tarjoajan näkökulmista. Kokemus on osoittanut, että tarjoajien esille tuomat seikat kuullaan, mutta ne eivät johda toimenpiteisiin.
Pohteen käyttöönottamat hintakatot johtavat osassa hankintoja kestämättömään tilanteeseen. Pohde on ottanut valtuuden itse määritellä yrittäjälle katteen, mikä sinällään jo on erikoista. Tapa vaikuttaa epäoikeudenmukaiselta eri palvelutuottajien kesken. Myöhemmin järjestelmään ilmoittautuneet saavat selkeää etua muihin nähden, kun hintakatto on tällöin jo selvillä.
Matalalle asetettu hintakatto voi tuottaa edulliselle näyttävän hankinnan, mutta tarkempi tarkastelu paljastaa menetelmän heikkoudet. Lähtöoletuksena tulisi olla todellisilla kustannuksilla tehty vertailu yksityisesti ja julkisesti tuotetun palvelun kesken.
Ilman tietoa todellisista kustannuksista viranomainen voi päätyä asettamaan yksityiselle palveluntuottajalle hintakaton, joka ei mahdollista tervettä ja laatukriteerit täyttävää yritystoimintaa. Kokonaistaloudellisuus jää näin ollen toteutumatta ilman yksityisen ja julkisen palvelun kustannusvertailua.
Valtiovarainministeriöön on perustettu soten yksikkökustannuslaskentaan liittyvä hanke. Yrittäjäjärjestön tavoitteena on, että kustannuslaskentamallista tulee sellainen, joka mahdollistaa julkisesti ja yksityisesti tuotettujen palveluiden hankintahintojen aidon vertailun.
Pohde on ilmoittanut lisäävänsä hintakaton käyttämistä tarjouspyynnöistä. Tämänkin takia vertailuhintojen määrittely pitää tehdä avoimemmin ja oikeisiin tietoihin perustuen.
Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät
Marjo Kolehmainen
toimitusjohtaja
Kirsi Anttila
järjestöpäällikkö