Keskusta, SDP ja kokoomus haluavat turvata kuntalaisille palvelut: päiväkodit, koulut, terveyskeskukset, vanhainkodit. Myös noita palveluja työkseen tekevien asemaan kolme suurinta haluavat parannuksia, eikä pätkätöitä hyväksy puolueista yksikään.
Tällä kertaa puolueiden valtakunnallisista vaaliohjelmista on erityisen vaikea löytää eroja, mutta kyllä niitä silti on, jos ei päämäärissä, niin keinoissa silti.
Keskusta painottaa tavoilleen uskollisena ohjelmassaan sitä, että perusturvallisuus luodaan kodeissa, palveluvastuu on yhteinen ja kasvastuksessa sukupolvien yhteys on tärkeää. Keskusta vaatii edelleen valinnanvapautta lastenhoidon järjestämisessä kuten myös kokoomus.
Sosialidemokraattien ohjelmassa hyvinvointiyhteiskunta nähdään välineenä, jolla tasa-arvo toteutuu väestöryhmästä, varallisuudesta tai asemasta riippumatta. SDP pitää itseään yhä tiukasti palkansaajapuolueena.
Lasten päivähoidon tila ei nykyisellään tyydytä sosialidemokraatteja, vaan puolue haluaa teettää selvityksen, jossa näkökulmana on lasten etu ja tasa-arvo. Puolue painottaa silti yhä kunnallista päivähoitoa, koska se tukee molempien vanhempien työssäkäyntiä.
Kokoomus julistaa ennakkoluulottomia ja rohkeita ratkaisuja. Se ei haluaisi katsella peruutuspeiliin enää ensinkään, vaan suuntaisi eteenpäin.
Kokoomus haluaa kokopäivähoidon rinnalle puolipäiväistä hoitoa ja avoimia päiväkoteja.
Keskustan ohjelma lokakuun 24. päivän koitokseen on ihanteellinen, SDP:n realistinen ja kokoomuksen uudistava.
Keskusta: Uudet
konstit käyttöön
Ihmisen hyvinvointi perustuu keskustalaisen näkemyksen arjen turvallisuuteen. Peruspalvelujen turvaamiseen eivät vanhat konstit enää yksin auta, vaan keskusta kuuluttaa uudistuksia palvelujärjestelmiin ja palveluiden tuotantotapoihin.
Ensisijainen vastuu lasten kasvatuksesta on keskustan ohjelman mukaan vanhempien, mutta tukea tarvitaan neuvoloilta, päivähoitosta ja kouluilta sekä kunnan sosiaalitoimesta. Ilman rahaa eivät nekään voi toimia.
Keskustan aatteen mukaan tasa-arvoinen ja hyvä koulutus kuuluu kaikille.
Terveyspalvelujen kulmakivenä on keskustalaisten mielestä perusterveydenhuolto niin, että painopistettä on siirrettävä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon, laitoshoidosta avohoitoon ja korjaavasta hoidosta ennaltaehkäisyyn.
Keskusta on valmis toteuttamaan ideaa, että julkisen ja yksityisen terveydenhuollon yhteistoimintaa voi lisätä esimerkiksi tilojen käytössä.
Puolue ottaisi uuden teknologian avuksi avatakseen terveydenhuollon solmun. Sillä vähennettäisiin asiakkaan juoksuttamista luukulta toiselle.
Keskusta näkee, että sosiaalipalveluiden on tuettava ihmisen omatoimista suoriutumista ja aktiivisuutta. Yksilön oman vastuun ja yhteiskunnan tuen on oltava tasapainossa.
Toimeentulon ongelmia ei voida keskustalaisen ajattelun mukaan ratkaista vain rahalla, koska ne linkittyvät usein muihin elämänhallinnan vaikeuksiin.
Keskustassa seniori-iän saavuttaneet kuntalaiset nähdään voimavarana. Koti- ja omaishoito ovat yksilön näkökulmasta inhimillisiä sekä yhteiskunnan kannalta taloudellisesti kannattavia palveluja. Kunnat, yritykset, yhdistykset ja muut yhteisöt voivat tuottaa näitä palveluja yhdessä. Myös omaisilla ja läheisillä on merkittävä rooli palvelutuotannossa.
Keskustalaisessa elinkeinopolitiikassa pk-yritykset ovat avainasemassa. Maaseudun kehittymisen pohjana on vakaa ja vahva maatalous.
Alueellisten erojen kasvu, nopea muuttoliike tai voimakas alueellinen keskittyminen eivät ole keskustan mielestä vääjäämättömiä luonnonlakeja.
SDP: Kansa haluaa julkisia palveluja
Sosialidemokraatit vakuuttavat vaaliohjelmassaan, että puolueelle ensisijaista ovat hyvinvointipalvelut.
Julkisesti tuotetuilla palveluilla on SDP:n käsityksen mukaan kansalaisten laaja tuki. Kun kunta tuottaa pääosin itse peruspalvelunsa, erityisesti sosiaali-, perusterveydenhuolto- ja koulutuspalvelut, voidaan SDP:n mielestä parhaiten luottaa kuntalaisten tasavertaisuuden toteutumiseen.
Kunnilla on sosialidemokraattisen ajatusmallin mukaan oma tehtävänsä työllisyyskehityksen turvaajina. Palvelut syntyvät ammattitaitoisesta työstä. Kunnilla on osaltaan vastuu työllisyydestä ja hyvästä työvoimaksi. Siksi pätkätöitä ei pitäisi teetättää.
Kouluterveydenhuollolla on ohjelman mukaan keskeinen terveyttä edistävä rooli, ja se tulee nostaa yhdeksi painopisteeksi kehitettäessä kunnan terveyspalveluita.
Terveysasemien toimintaa tulee SDP:n mielestä kehittää myös henkilökunnan työnjakoa uudistamalla. Keskeistä on, että hoitajien ammattitaito tulee hyödynnetyksi ja lääkäreillä on mahdollisimman paljon työaikaa apua tarvitseville potilaille.
Edelleen on satsattava lääkäreiden lisäkoulutukseen ja siihen, että mahdollisimman monet heistä työskentelisivät valmistuttuaan julkisessa terveydenhuollossa. Sosialidemokraatit ovat sitoutuneet panostamaan terveydenhuoltoon vuosittain lisärahaa 100 miljoonaa euroa.
Peruskoulu on SDP:lle suomalaisen koulutuksen kivijalka. Vanhempien ja koulun välisessä yhteistyössä on kuitenkin puolueen mielestä paljon parannettavaa.
Ikäihmiset luokitellaan ohjelmassa oman elämänsä asiantuntijoiksi. Kuntiin on saatava lisää eläkeläisneuvostoja, jotta ikäihmisten ääni kuuluisi nykyistä paremmin.
Kunnissa ja etenkin seututasolla tarvitaan tehokkaampaa yhteistoimintaa arjen turvallisuuden kohentamiseksi. Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten päihteidenkäytön ehkäisy on SDP:n mielestä tärkeä osa ennaltaehkäisevää turvallisuustyötä.
Joukkoliikenteen houkuttelevuutta on vaaliohjelman mukaan edelleen lisättävä sekä varmistettava riittävä tuki haja-asutusalueiden liikenteelle.
SDP huomauttaa, että kirjastojen toiminta tulee säilyttää maksuttomana peruspalveluna jatkossakin.
Puolue vahvistaisi kuntien luottamushenkilöiden asemaa päätöksenteossa. Demokratian edistäminen vaatii SDP:n mielestä myös ennakkoluulottomuutta.
Kokoomus: Kunnan töihin työniloa
Kokoomus rummuttaa pätkätöiden pannaan julistamisesta. Puolueen mielestä pätkätyösuhteet ovat aivan liian yleisiä ja ongelma etenkin naisvaltaisilla aloilla.
Kyse on kokoomuksen mukaan yhtä aikaa monesta tärkeästä asiasta: työntekijän mahdollisuudesta tulla toimeen työnteolla, palveluiden laadusta, työntekijöiden motivaatiosta sekä kuntatyönantajan mahdollisuudesta saada tulevaisuudessakin korkeatasoisia ammattilaisia.
Kunnallisen työpaikan on oltava ohjelman mukaan kiinnostava ja vetovoimainen. Työnilo palautetaan kokoomuslaisen näkemyksen mukaan hyvillä työskentelyolosuhteilla ja koulutusmahdollisuuksilla. Kannustavat palkkausjärjestelmät on osa pakettia.
Lastenhoidossa vaihtoehtoina on oltava kokoomuksen mielestä kunnallinen päiväkoti- ja perhepäivähoito, kotihoidon tuki sekä yksityisen hoidon tuki. Kuntalisät ja palvelusetelit on otettava nykyistä laajemmin käyttöön tukemaan perheiden mahdollisuuksia valita vaihtoehtoisia hoitomuotoja.
Jokaiselle lapselle - myös lahjakkaille ja erityistä tukea tarvitseville - on kokoomuksen ohjelman mukaan luotava mahdollisuus yksilölliseen opetukseen.
Perusterveydenhuolto on kokoomuksen mukaan saatava kuntoon ja työnjako erikoissairaanhoidon kanssa toimivaksi. Elämäntilanteesta ja iästä riippumatta jokaisella on oltava varmuus siitä, että sairastuessaan pääsee hoitoon heti.
Jotta lasten ja nuorten ongelmiin voidaan puuttua riittävän varhain on myös neuvola- ja kouluterveydenhuoltopalvelujen sekä erityispäivähoidon ja oppilashuollon oltava kunnossa.
Enemmän ja parempia palveluita kokoomus haluaa myös senioreille. Ikäihmisten pitää saada asua mahdollisimman pitkään omassa kodissaan.
Ohjelmassa mainitaan, että omaishoitajia on arvostettava, ja tuen palkkioluokat niiden tasot on yhtenäistettävä valtakunnallisesti.
Työnteko ja yrittäjyys takaavat kokoomuksen mielestä hyvinvoinnin: yrittäjät työllistävät ja luovat vaurautta, jolla rahoitetaan palvelut.
Palveluseteleillä ja ostopalveluilla on tarjottava kuntalaisille valinnanmahdollisuuksia ja laatua palveluihin. Tämä hyödyttää kokoomuksen mukaan kaikkia.