Punaisessa Kemissä ei enää politikoida entiseen malliin. Ruutia ja räiskettä ei ole, kolmikannat ovat kadonneet, jyrkät vastakkainasettelut laimentuneet; suuret asiat hoidetaan kuta kuinkin samaan suuntaan soutaen.
Vahvat poliittiset vaikuttajat ovat jossain muualla kuin valtuustosalissa, jonka on vallannut palkollisten puolue.
Nykyisestä valtuustosta tosin "vain" noin kolmannes saa enemmän tai vähemmän suoraan palkkaa kaupungilta, mutta ykköspaikat ovat virkamiesvaltuutetuilla.
Työpaikkademokratia toteutuu täydellisesti, kun puheenjohtajan nuijaa heiluttaa valtuustossa, hallituksessa, sosiaali- ja terveyslautakunnassa, teknisessä lautakunnassa, kaupunkirakennelautakunnassa ja kulttuuriasiainlautakunnassa palkollisten puolueen jäsen.
Värisuoran pilaa koulutuslautakunta, jonka vetäjälle maksaa tilin seurakunta.
Demarit
hengittävät niskaan
Palkollisten puolue ei sentään pidä omia ryhmäkokouksia, vaan homma on maan vasemmistolaisimmassa kaupungissakin edelleen puolueiden kontolla.
Vasemmistoliitto on vuosikymmenet heiluttanut tahtipuikkoa, mutta demarit hengittävät jo lähes niskaan, kun Pekka Aho loikkasi demariryhmään sitoutumattomaksi jäseneksi.
Joviaali kansanmies Aho saattaa tuoda vaaleissa mukanaan mukavan äänipotin demareille.
Yllätysmomentti sisältyy nyt yhteensä neljän valtuutetun sirpalepuolueiden ryhmään, josta valtaosa on vaarassa pudota valtuustosta. Varmimmin pikkupuolueista paikkansa pitää SKP ja sen ikikommunisti Erkki Pekkinen, vannoutunut köyhien puolustaja ja armoton lumilinnan vastustaja.
Kyseenalaistaja hakusessa
Yhden asian miehenä Pekkinen ei täytä sanavalmiin ja tietoviisaan kyseenalaistajan roolia, jollaisesta on nykyään huutava pula kaupungintalon yhdeksännen kerroksen neuvostohenkisessä kokoussalissa.
Puolueessa kuin puolueessa olisi tilausta näkyvälle linjojen vetäjälle, vaihtoehtoisten polkujen etsijälle.
Vahvin linjanvetäjä, vasemmistoliiton Veikko Kumpumäkikin siirrettiin kaupunginhallituksen johdosta vaalikauden alussa rivivaltuutetuksi, kun Marketta Korrensalo nousi kaupunginhallituksen johtoon.
Niin ikään palkollisten puolueeseen kuuluvan Kumpumäen tähti tuikkii nyt säästöliekillä, mutta edelleen hänen ironisia piikkejä sisältäviä puheenvuorojaan hiljennytään kuuntelemaan tavallista tarkemmalla korvalla. Korrensalo ei ole noussut arvostuksessa vielä samaan kastiin. Kumpumäki työskentelee Syväkankaan koulun rehtorina, Korrensalo on Sauvosaaren koulun lehtori.
Valtuuston toinen vahva nainen, demarien Ritva Aheinen on käytännön politiikan työmyyrä, joka yllätti uimalla sujuvasti puheenjohtajan rooliin. Perhetyöntekijänä työskentelevän Aheisen lupsakkaan äidillinen ja häkeltymätön tyyli puree ja pehmentää kiperissä paikoissa. Sinkkupuheenjohtajan puhutteleminen näyttää tosin olevan valtuutetuille ylikäymätön ongelma. Aheinen on antanut kyllä asiassa ohjeet kautensa alussa, mutta kuullun muistaminen on vaikea taito. Arvoisan puheenjohtajan sijaan rouvitellaan tämän tästä.
Lapin demarien kestokansanedustajaksi noussut Maija Rask on pitänyt tietoisen matalaa profiilia valtuustossa. Rivissä kiltisti istuva Rask jättää myös puhumisen yleensä muille.
Sivurooliin ei sen sijaan halua jäädä ensimmäisellä kaudellaan sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajaksi nostettu vasemmistoliiton ja palkollisten puolueen Timo Juutinen, joka on lähtenyt räväkästi ja pohdituin puheenvuoroin tuomaan asiaa ja itseään tykö. Juutinen työskentelee liikunnanohjaajana.
Taloustietoa
ja särmää
Keskustassakin on muita pitemmän poliitikon paikka hakusessa, kun Pentti Ilvesluoto siirtyy syrjään. Eniten yleispoliitikon otetta on Jouko Juntusella, valtuuston toisella varapuheenjohtajalla, joka kuinkas muuten kuuluu hänkin kaupungin palkollisten puolueeseen: leipätyökseen hän on laulun lehtori Länsi-Pohjan musiikkiopistossa.
Kokoomus on varsinkin Aarne Pasasen kautta nimikoitunut kaupungin talouspolitiikan ehdollistajaksi. Tiukkatyylinen lääkäri-yrittäjä tuntee tilinpäätökset ja tuloslaskelmat ja hän oli ainoita, jotka käyttivät puheenvuoron, kun kaupungin historian suurinta urakkaa leivottiin lähtöön. Ajoksen sataman taloudellisia riskejä sisältävä investointi nielaistiin hämmästyttävän pienellä purennalla.
Jos kokoomus saa vielä riveihinsä valtuustoon kärkkyvät Lasse Ilveksen ja Mikko Kurtin - entisen Stora Enson Veitsiluodon tehtaiden paikallisjohtajan ja rakennusfirman toimitusjohtajan - luvassa olisi lisää taloustietämystä ja särmää.
Vasemmistoliiton ryhmään pyrkii puolestaan entinen kansanedustaja Mikko Ekorre, jonka edellisestä valtuustoajasta on parikymmentä vuotta. Pankinjohtajana näppinsä polttanut Ekorre toimi aikanaan puheenjohtajana tavalla, joka vieläkin herättää ihailua. Viime vuosina Ekorre on kunnostautunut lähinnä asiantuntevana yleisönosastokirjoittajana.
Jouni Knihtilä
Tämä Kemiä käsittelevä juttu jatkaa Kalevan kunnallisvaalisarjaa, jossa käydään läpi kuka on kukin kunnallispolitiikassa Pohjois-Suomen suurimmissa kaupungeissa.