Pohjois-Suomen uutismedia esittäytyy lauantaina Rotuaarin aukiolla Oulussa. Tapahtumaan saapuu Yleisradion Yle 100 -bussi, joka on kiertänyt viime kesästä lähtien Suomen kaikki 19 maakuntaa. Yleisö pääsee iltapäivän aikana tapaamaan pohjoisen lehtien ja Ylen toimittajia.
Uutismedian yhteisen yleisötapahtuma aiheet ovat ajankohtaisia ja tärkeitä. Vapaa media ei ole itsestäänselvyys Euroopassakaan, vaan journalistien oikeuksia murennetaan järjestelmällisesti epädemokraattisissa valtioissa. Avoimissa kansanvaltaisissa oikeusvaltioissa riippumaton uutismedia luo yhteiskunnan perustan.
Nykyisen epävarmuuden aikana kotimainen uutisvälitys pitää yllä tiedon huoltovarmuutta. Virheellisen ja väärän tiedon tarkoitukselliseen levittämiseen yhteiskunnassa pitää löytyä vastustuskykyä ja vastavoimia, joita journalistinen uutismedia vahvistaa.
Uutismedian tärkein arvo on luotettavuus. Uutisjournalismi perustuu tiedonhankintaan, jossa pyritään olennaisen ja tosiasiapohjaisen tiedon lähteille. Lukijat, katselijat ja kuuntelijat voivat luottaa siihen, että uutisten faktat pitävät paikkansa sekä uutisten kuva- ja äänimateriaali on aitoa. Lopputulos uutisissa on ihmisten eli ammattijournalistien kokoamaa ja toimittamaa.
Satavuotias Suomen Yleisradio aloitti syyskuussa 1926 radiolähetyksillä. Malli saatiin Britanniasta, jossa verovaroin rahoitettu julkisen palvelun radio BBC perustettiin neljä vuotta aikaisemmin. Yhdysvalloissa radiokanavat olivat aluksi yksityisiä ja pian yksinomaan mainosrahoitteisia. Ruotsissa yleiset radiolähetykset aloitettiin 1925. Kansallinen yleisradioyhtiö SVT syntyi, kun televisiolähetykset alkoivat 1950-luvun lopulla.
Julkisen palvelun toimintamalli tarkoittaa, että yleisradio saa rahoituksensa verovaroista ja sillä on yleishyödyllinen tehtävä yhteiskunnassa. Suomen Yle toteuttaa edelleen arvokasta perustehtäväänsä pienen kansakunnan mediana, jonka sisällöt ovat tasavertaisesti kaikkien saatavilla.
Yleisradioyhtiöille on alusta lähtien kuulunut sivistyksellinen kulttuuritehtävä. Yle Suomessa lähetetään edelleen esimerkiksi klassista musiikkia ja hartausohjelmia. Ylen sisällöissä painottui alkuaikoina holhoava valistus, mikä sittemmin on paljolti korvautunut tiedonvälitykseen perustuvalla journalismilla. Päivittäisten uutislähetysten rinnalla yleisradioihin kuuluvat journalistisesti toimitetut asia- ja keskusteluohjelmat.
Ylen rahoitus ja asema Suomessa herättävät kritiikkiä. Median julkinen tuki keskittyy pääkaupunkiin vain Ylelle. Tilaus- ja mainosrahoitteinen alueellinen media Suomessa on joutunut mediamarkkinoilla ahtaalle toisin kuin muissa Pohjoismaissa, joissa valtio tukee paikallisen journalistisen median tekemistä.
Jos riippumaton paikallinen uutismedia katoaa, syntyy maantieteellisiä uutistyhjiöitä. Tilannetta kuvaa osuva termi: uutiserämaa. Suuri yhteinen haaste uutisjournalismille ovat teknologiajätit somekanavineen. Suomalaisnuortenkin tiedetään seuraavan uutisia eniten Tiktokissa, jossa kuitenkin hetkelliset viihdesisällöt helposti peittävät allensa tärkeän ja syventävän tiedon.