Nokia: Oulun len­to­yh­teyk­sien näi­vet­ty­mi­nen huo­let­taa toi­mi­tus­joh­ta­ja Lund­mar­kia

Asuntomarkkinat: Myl­ly­tul­lis­sa asutaan ker­ros­ta­los­sa, jonka jul­ki­si­vu on kesken

Jalkapallostadion: Oulun kau­pun­gin­hal­li­tus kä­sit­te­lee maa­nan­tai­na sta­dio­nin ra­hoi­tus­ta

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi 13,90 €/kk

Tilaajille

Pää­tön­tä po­li­tiik­kaa vai varmoja fak­to­ja? – Ko­ko­sim­me, mistä il­mas­to- ja ym­pä­ris­tö­ta­voit­tei­den eri vuo­si­lu­vut tulevat

Erilaisia ilmasto- ja ympäristötavoitteita on naulattu vuosiluvuin, jotka vilahtelevat myös meneillään olevissa hallitusneuvotteluissa. Mistä niissä on kyse ja miksi ne ovat erilaisia?

Tinja Huoviala
18.05.2023 18:30
Ympäristö ja ilmasto

Luontokadon pysäyttämiseen on seitsemän vuotta aikaa.

Viime vuoden joulukuussa valmistui historiallinen paketti, kun YK:n luontokokouksen osapuolet sopivat tavoitteista vuoteen 2030 mennessä. Tämä tunnetaan nimellä Kunming-Montrealin maailmanlaajuinen luonnon monimuotoisuuskehys, ja sen allekirjoitti 196 maata. Kehys on sopimus siitä, miten luontokato pysäytetään.

Aikaa toimeenpanolle on siis noin seitsemän vuotta – ei tuhlattavaksi asti.

Sopu syntyi maailmanlaajuisesta 30 prosentin suojelutavoitteesta, joka koskee maa-, sisävesi-, rannikko- ja merialueita. Lisäksi osapuolet sopivat siitä, että vähintään 30 prosenttia tilaltaan heikentyneistä maa- ja vesiekosysteemeistä tulee ennallistaa vuoteen 2030 mennessä.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.

Ympäristö ja ilmasto Ilmastonmuutos Ilmastotavoitteet Alkutuotanto Kotimaan politiikka Tiede luontokato Luonto