Alueellamme on alueellisen investointitiimin mukaan käsittämättömän suuri 66 miljardin euron investointiputki. Energiainvestointien osuus on 44 miljardia. Lukuja on vaikea hahmottaa. Vaikka kaikki investoinnit eivät tule yhtä aikaa ja moni jää suunnitelmaksi niin osankin toteutuminen avaa valtavasti mahdollisuuksia alueemme yrityksille.
Innostukseen sekoittuu jo huoli. Riittääkö sähkö? Mistä saadaan työntekijät? Nousevatko hinnat? Kysymykset ovat aiheellisia, mutta pelkkä huolien luetteleminen ei vie eteenpäin. Tarvitaan tiivistä yhteistyötä.
Datakeskukset hallitsevat keskustelun ilmatilaa, mutta kasvua ja investointeja on nähtävissä paljon muuallakin teollisuudessa. Eikä sovi unohtaa vireillä olevia muitakin palvelurakennetta kehittävää kuten monitoimiareena- tai infrainvestointeja.
Jokaisen kunnan kuuluu edistää omia hankkeitaan. Näin suuren mahdollisuuden hyödyntäminen vaatii kuitenkin yhteistyötä yli kuntarajojen. Työssäkäynti, alihankintaketjut ja palvelujen kysyntä ulottuvat kauas investointikunnan ulkopuolelle. Pohjois-Suomen Elinvoimakeskus vetää alueellista investointitiimiä, jossa harmillisesti Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät eivät ole mukana.
Alueellisten toimijoiden ennakointia ja kehittämistä varten toimijoiden joukon pitää laajentua nopeasti. Samaan pöytään tarvitaan kuntien ja hanketoimijoiden rinnalle työllisyysalueet, koulutusorganisaatiot ja elinkeinoelämän edustajat. Yhdessä on selvitettävä, mitä osaamista tarvitaan, milloin hankkeet etenevät ja miten paikalliset yritykset pääsevät mukaan. Samalla on huolehdittava nykyisten yritysten työvoimatarpeista.
Meillä yrittäjäjärjestössä on tässä oma tehtävämme. Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjillä on noin 4 000 jäsenyritystä. Se on suora yhteys laajaan joukkoon yrittäjiä, joiden osaamista nyt tarvitaan kasvuun. Haluamme hankkia ja välittää tietoa, tarjota tukea ja auttaa yrittäjiä valmistautumaan tuleviin mahdollisuuksiin. Hyvä esimerkki tästä oli Googlen tiedotustilaisuus yrityksille. Yrittäjärjestön kutsumana tilaisuus saatiin hetkessä täyteen yrityksiä.
Alueemme kansainvälistyy voimakkaasti, nyt kun investorit ovat muualta. Se edellyttää kulttuurimuutosta myös meidän yrityksiimme. Valmistauduttava on. Yhdelle valmistautuminen tarkoittaa kielitaidon tai muun osaamisen päivittämistä. Toiselle se tarkoittaa kansainvälistä rekrytointia, kalustohankintoja tai laatujärjestelmää. Suurten tilaajien vastuullisuutta koskeviin tietopyyntöihin on osattava vastata. Hankkeissa jopa yleiset sopimusehdot voivat olla muuta kuin mitä Suomessa on totuttu käyttämään.
Kaupan ja palvelualojen yrityksissä kannattaa arvioida, mitä uudet asiakkaat tarvitsevat ja miten omaa tarjontaa pitäisi kehittää. Tieto hankintojen aikatauluista ja vaatimuksista on saatava kuitenkin ajoissa, jotta yrittäjälle jää aikaa valmistautua ja arvioida omat mahdollisuutensa. Yrittäjän sanoin ”Nyt tunne on, että miljardeja heitellään sinne ja tänne, mutta milloin tapahtuu ja milloin on minun mahdollisuuteni?”
Investoinnin koko ei vielä kerro, kuinka paljon työtä ja tuloja alueelle jää. Kasvun vaikutukset tuntuvat sitä laajemmin, mitä paremmin alueemme yritykset pääsevät mukaan. Silloin investointieuroista syntyy paikallisia tilauksia, työpaikkoja ja uutta osaamista. Tavoitteena pitää olla, että yrityksille jää vahvempi pohja kasvaa myös rakennusvaiheen jälkeen.
Nyt jäitä hattuun huolipuheeseen ja työhanskat käteen. Me haluamme olla mukana tekemässä tästä mahdollisuudesta alueemme yrityksille kasvua.