Asunto-osakeyhtiö Marskinpuisto komeilee Oulun keskustassa. Sen kahdennentoista kerroksen parvekkeelta näkee Hailuotoon saakka. Aika harvalla on Oulussa samaa näköalaa.
134,5 neliömetrin neliö keskustassa, kohta Rotuaarin varrelta. Se on luksusta. Asunnon velaton hinta onkin 1 349 000 euroa. Kerrosta alempaa saa identtisen asunnon 1 180 000 eurolla, toki näkymä on joitain metrejä alempaa. Kyseessä olevat asunnot ovat sisustusarkkitehti Saara Uusimaan sisustamia, lattiat ovat yksisauvaista parkettia ja muutkin käytetyt materiaalit ovat arvokkaita. Yksityiskohtiin on panostettu.
Vastaavanlaisia asuntoja on Oulussa vähän. Nimenomaan eksklusiivisuus määrittää luksusta, ylellisyyttä. Ylellisyyden ei toki tarvitse aina olla miljoonaluokan bisnestä.
– Jossain luksus voi olla edullisempaa. Hinta riippuu sijainnista. Marskinpuisto on ainutlaatuinen talo Rotuaarin varrella, Lehto Asuntojen myyntipäällikkö Ville Kimpimäki kertoo.
Ainutlaatuisuus on luksuksen tuottama arvo. Jos oululaisen luksusasunnon ostaja tulee Oulusta, ei asunnon ostaminen sen kummemmin tuo lisätuloja kaupungille.
– Talo itsessään on mielestäni tyylikäs maamerkki Oulun keskustassa. Se on julkisivultaan poikkeuksellinen, Kimpimäki sanoo.
Erilaista luksusta tarjoaa Tuirassa sijaitseva Kotikatu365 Lipporanta. Neljän talon asunnot ovat hyvää perusluokkaa, mutta luksuksen tuo konseptiasuminen. Taloja yhdistää 500 neliömetrin yhteiset tilat, jotka sisältävät olohuonemaisia tiloja, pramean saunatilan, hotellia muistuttavan aulan, kuntosalin ja paljon muuta. Asukkaita on pari kertaa viikossa auttamassa palveluoperaattori. Konseptin keskiössä on nettiportaali, jossa asukas voi järjestää tai ottaa osaa kaikille avoimiin tapahtumiin. Samasta portaalista asukas voi varata tiloja tai yhteisessä käytössä olevia tavaroita, auton tai vaikka soutuveneen.
Konseptiasuminen luo lisäarvoa perinteiseen asumiseen.
– Puhumme arjen luksuksesta. Luksus ei tarkoita meillä kallista, Kotikatu365:n myyntipäällikkö Jouni Puurunen sanoo.
Hienovaraisilla ratkaisuilla talojen asukkaita rohkaistaan yhteisöllisyyteen. Lehden lukeminen yhteisissä tiloissa voi johtaa toisen asukkaan kohtaamiseen. Kotikatu365:n asumis- ja palvelutuotannon johtaja Ilari Kerola tiedostaa, ettei tällainen asuminen ole ihan kaikkia varten.
– Tämä on tulevaisuudessa kerrostaloasumisen yksi muoto, ei massaratkaisun tilalle uusi vaihtoehto, hän sanoo.
Yksi etsii eksklusiivissyyttä korkealta kaupungin yltä, toinen yhteisöllisyyttä ja kolmas haluaa luonnon helmaan. Yhden ylellinen unelma on toisen pahin painajainen.
– Kun kehitetään ja rakennetaan kaupunkia ja asuntoja, on hyvä pyrkiä monimuotoiseen ympäristöön, sekä edistää eri tyyppisten asuntotyyppien ja asumistapojen rakentamismahdollisuuksia, Oulun kaupunginarkkitehti Janne Rajala sanoo.
– Jos ja kun on valmis maksamaan asunnostaan selkeästi yli keskineliöhinnan, kannattaa myös varmistaa, että saa rahalle tällöin vastiketta, lisäarvoa, josta kannattaa maksaa lisähintaa ja jolle on käyttöä, Rajala jatkaa.
Koronan myötä etätyömahdollisuudet huomattiin monella työpaikalla. Ihmisten halu muuttaa takaisin maalle on nostanut päätään. Kerrostaloihin rakennetaan yhä pienempiä ja pienempiä asuntoja ja hinnat nousevat humisten. Pienten asuntojen taustalla lienee tarve myydä enemmän asuntoja.
– Asuntojen ja asuinhuoneiden koon kutistuminen tarkoittaa käytännössä yhä huonompaa asuttavuutta, kehnompaa kalustettavuutta, sekä varsin olemattomia muuntelumahdollisuuksia muuttuvien tarpeiden ja elämäntilanteiden mukaan. Tämä lisää asunnon vaihtotarvetta, Oulun kaupunginarkkitehti Janne Rajala kertoo.
Halu asua keskustassa kaikkien palveluiden keskellä ei ole kuitenkaan kadonnut mihinkään. Uutena trendinä halutaan asunto sekä maalta että kaupungista.
– Vakituinen pääasunto voikin sijaita kesämökillä luonnonhelmassa ja vastaavasti kaupungin keskustassa voi olla pieni, kompakti cityasunto viikonloppulomia varten. Tämä hybridi- ja pendeliasuminen saattaakin olla monelle se lähitulevaisuuden ihannemalli suomalaisen elämäntavan ja asumisen luksuksesta, Rajala sanoo.
Kaupunginarkkitehti peräänkuuluttaa asumispäätöksissä ekotekoja. Energiasyöpöt talot eivät häneltä saa kiitosta.
– Ökyily ja ylisuuri, energiasyöppö luksusasunto ei sinänsä liene koskaan merkki juuri muusta kuin heikosta itsetunnosta ja sen myötä syntyvästä ylenmääräisestä näyttämisen ja pätemisen halusta. Pieni ja kompakti, mutta toimivasti suunniteltu ja rakennettu on usein intiimi, kodikas ja ilman muuta myös merkittävä käytännön ekoteko.