Oulun yliopistollisessa sairaalassa syntyi helmikuussa Suomen ensimmäinen lapsi, jolle on tehty sikiökirurginen selkärankahalkion korjaustoimenpide.
Kansainvälisen yhteistyön ansiosta edistyksellinen sikiökirurgia on mahdollista myös suomalaisille perheille, kertoo Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde tiedotteessa.
Selkärankahalkio on synnynnäinen rakennepoikkeavuus, jota esiintyy noin viidellä lapsella kymmentä tuhatta syntynyttä kohden. Se voi vaikuttaa lapsen liikuntakykyyn, suolen ja rakon toimintaan sekä aivo-selkäydinnesteen kiertoon.
Perinteisesti selkärankahalkio on hoidettu kirurgisesti vasta lapsen syntymän jälkeen. Viimeaikaiset tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että sikiöaikainen kirurgia voi tarjota parempia hoitotuloksia.
Sikiökirurgisesti hoidetuilla lapsilla on paremmat mahdollisuudet oppia kävelemään ja he tarvitsevat harvemmin aivo-selkäydinnestekierron avuksi asennettavaa sunttia.
Sikiökirurginen toimenpide tehdään ennen raskausviikon 26 täyttymistä. Toimenpidettä varten odottaja nukutetaan ja vatsanpeitteet sekä kohtu avataan. Sikiölle tehtävä kirurginen toimenpide ei eroa syntymän jälkeisestä toimenpiteestä.
OYSin perinatologi Minna Virranniemi kertoo tiedotteessa, että helmikuussa syntynyt lapsi voi hyvin.
– Syntymän jälkeen lapsen seuranta on jatkunut lastenneurologin ja neurokirurgin toimesta, mutta muille tukitoimille ei ole ollut tarvetta, Virranniemi toteaa.
OYSin sikiötutkimusyksikkö on jo usean vuoden ajan valmistautunut tarjoamaan vanhemmille neuvontaa sikiökirurgisista hoitovaihtoehdoista. Leikkauskriteerit täyttäville potilaille voidaan järjestää hoito kansainvälisesti tunnustetussa sikiökirurgian keskuksessa Belgian UZ Leuvenin yliopistollisessa sairaalassa.
Suomessa sikiökirurgisen selkärankahalkion korjaukseen soveltuvia tapauksia on vain harvoja, joten toimenpidettä ei tehdä täällä, vaan kansainvälinen yhteistyö jatkuu.