Oulun kaupunki osoittaa osallistuvaan budjetointiin tänä vuonna 50 000 euroa. Kaupunkilaisten esitysten perusteella äänestettäviksi valikoituneisiin kohteisiin käytettävä rahasumma on enemmän kuin tuplaantunut ensimmäisestä kokeilusta.
Vuonna 2018 rahaa oli jaossa 20 000 euroa. Summa kasvoi sen jälkeen ensin 35 000 euroon.
– Raha on ollut sivistys- ja kulttuurilautakunnan päättämää strategiarahaa, ja kotipesä euroille on ollut yhteisötoiminnassa. 15 000 euroa tälle vuodelle lisättiin yhteisötoiminnan raamista, koska on nähty, että tälle toiminnalle on erittäin tärkeää saada jatkuvuutta ja lisärahaa, kertoo Oulun kaupungin yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka.
Hän uskoo, että summa voi kasvaa nykyisestä kymmenkertaiseksi jo lähivuosina.
– Se voi olla realismia jo tämän valtuustokauden aikana, jos minulta kysytään.
Yhtä lailla realismina hän pitää sitä, että lisärahaa kaupungin talousarvioon on hankala löytää. Kyse on enemmän siitä, kuinka rahat jyvitetään.
– Tarkastellaan budjettiraamin sisällä, voidaanko kohdentaa toiselta momentilta.
Konkreettisena edistysaskeleena voi pitää sitä, että jo ensi vuodelle osallistuvan budjetoinnin raha on siirtymässä kaupungin konsernihallinnon alle omaksi kohdakseen. Laukan tietojen mukaan lokakuussa julkaistavassa kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä summa on pysymässä vähintäänkin tämän vuoden tasolla.
Lopullisesti asiasta päättää kaupunginvaltuusto joulukuussa.
Takamatkalta
Vaikka oululaisten jaettavissa on jo nyt aiempaa isompi potti, se kalpenee monien muiden kaupunkien panostusten rinnalla. Esimerkiksi asukasluvultaan pienemmässä Turussa rahaa oli edellisessä jaossa miljoona euroa. Tampereella kaupunkilaiset päättivät 450 000 eurosta, ja Helsingissä summa on peräti 8,8 miljoonaa euroa.
Eri kaupunkien osallistuvan budjetoinnin mallit eivät ole suoraan vertailtavissa keskenään. Tampereen, Turun ja Helsingin tapauksissa jaettavat summat hajoavat vuotta pitemmälle ajalle.
Pasi Laukka myöntää, että Oulun osallistuvaan budjetointiin osoittama raha on silti verrattain pieni. Hänen mainitsemansa 500 000 euroa asettaisi Oulun lähemmäksi verrokkikaupunkeja.
Aika on kypsä
Laukka toteaa, että yhteistyö eri toimijoiden kanssa ja kaupunkilaisten toiveiden toteuttaminen eivät rajoitu osallistuvaan budjetointiin. Vaikka muodollisia äänestyksiä ei käydä, kaupungilta haetaan ja saadaan tukea eri tarkoituksiin.
– Esimerkiksi yhteisötoiminnan lähidemokratiatoimikunta jakaa toimintarahaa ja kohdeavustusta. Tietyllä tapaa sekin on osallistuvaa budjetointia, kun kuntalaiset esittävät kohteita.
Avustuskäytäntöjä voitaisiin Laukan mielestä tarkastella uusiksi osallistuvan budjetoinnin näkökulmasta.
– Siitä kannattaa käydä isoa keskustelua.
Laukka arvioi, että aika on kypsä sille, että yhä suuremmalta osin näitä päätöksiä voitaisiin olla valmiita asettamaan kaupunkilaisten suoraan äänestettäviksi.