Palkkaerot: Ou­lu­lai­nen pa­lo­mies tienaa satoja euroja vä­hem­män kuin kol­le­gan­sa Jo­ki­laak­sois­sa

Pääkirjoitus: Jos rahaa ei saada lisää, ra­pis­tu­neen tie­ver­kon määrä kasvaa

Luitko jo tämän: Kokenut ta­pah­tu­ma­jär­jes­tä­jä kri­ti­soi Oulun mo­ni­toi­mi­aree­nan jul­kis­ta ra­hoi­tus­ta

Kolumni

Oulun yti­mes­sä si­jait­se­vaan kam­puk­seen kan­nat­taa ja pitää si­joit­taa roh­keas­ti ja ajoissa

Moderni kampusympäristö, sen ympärillä olevat palvelut sekä kaupungin maine opiskelijakaupunkina ovat tärkeitä vetovoimatekijöitä nuorille valintavaiheessa.

Taina Pihlajaniemi on tutkimuksesta vastaava vararehtori Oulun yliopistossa.
Taina Pihlajaniemi on tutkimuksesta vastaava vararehtori Oulun yliopistossa.
Kuva: Jarmo Kontiainen

Julkisuudessa on pohdittu, voiko vetovoiman parantaminen olla kelpo perustelu keskustakampuksen rakentamiselle. Houkuttelisiko moderni keskustakampus eteläsuomalaisia tai kansainvälisiä opiskelijoita ja tutkijoita Linnanmaata tehokkaammin? Sopiiko yliopiston arvolle pohdiskella vetovoimaa, kun sen tulisi keskittyä vapaan tutkimuksen ja tieteen tekemiseen?

Yliopiston vetovoima ei kuitenkaan ole irrallinen ainesosa. Vetovoima koostuu useista eri tekijöistä, jotka kaikki erikseen ja yhdessä vaikuttavat yliopiston toimintaedellytyksiin, jotka puolestaan vaikuttavat vetovoimaan.

Tapio Koivu on koulutuksesta vastaava vararehtori Oulun yliopistossa.
Tapio Koivu on koulutuksesta vastaava vararehtori Oulun yliopistossa.
Kuva: Linnea Ohtamaa

Kimurantiksi kokonaisuuden tekee se, että myös kaikki yliopiston kolme perustehtävää ovat toisistaan riippuvaisia. Ilman yhtä ei ole toistakaan kovin kauaa, ja kaikki yhdessä ovat enemmän kuin osiensa summa. Keskustakampuksen vaikutusta arvioitaessa on perustehtäviin liittyvien yksittäisten asioiden sijaan hyvä analysoida ja yrittää ymmärtää niiden roolia, keskinäisriippuvuuksia ja vaikutusta kokonaisuuteen.

Yliopiston johdon ja hallituksen tulee jatkuvasti pyrkiä parantamaan yliopiston vetovoimaa, sillä se vaikuttaa suoraan edellytyksiimme harjoittaa vapaata tutkimusta, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta ja edistää tutkimustulosten yhteiskunnallista vaikuttavuutta – eli huolehtia yliopiston lakisääteisistä tehtävistä.

Arto Maaninen on yhteistyösuhteista vastaava vararehtori Oulun yliopistossa.
Arto Maaninen on yhteistyösuhteista vastaava vararehtori Oulun yliopistossa.

Koulutuksessa yliopiston vetovoimamittari on tutkinto-ohjelmiin ensisijaisesti hakevien opiskelijoiden määrä.

Kun keskustellaan hakijoiden vähenemisestä, ei kyse ole siitä, että hakijat olisivat nyt juuri loppumassa kesken, vaan siitä, että ne vähenevät merkittävästi 2030 luvulle tultaessa. Yliopistossamme opintonsa aloittavista enemmistö, noin 55 prosenttia on kotoisin Pohjois-Pohjanmaalta ja Lapista. Huolestuttavaa on, että emme tälläkään hetkellä saa kaikkia paikkoja täyteen. Eli ongelma on läsnä jo nyt ja pahenee tulevaisuudessa.

Ratkaisevaa on luoda edellytykset houkutella Ouluun lahjakkaita opiskelijoita tilanteessa, jossa kilpailu on merkittävästi kovempaa, opiskelijoiden valinnanvapaus on merkittävästi laajempi ja jossa resursseja per opiskelija tuskin on kyetty lisäämään.

Mikäli Oulun yliopisto haluaa vaalia valtion rahoitusta laajalle valikoimalle koulutus- ja tutkimusaloja, sen on pystyttävä kasvattamaan suosiotaan kaikkien suomalaisten ja kansainvälisten nuorten keskuudessa. Kansakunnassamme tavoite on saada puolet ikäluokasta korkeakoulutettua, ja siihen haasteeseen Oulun yliopisto vastaa investoimalla koulutukseen, sekä sisältöihin että ajanmukaisiin oppimisympäristöihin, tavoin, jotka mahdollistavat vetovoiman ja kilpailukykymme 2030-luvulle tultaessa.

Vetovoima vaikuttaa myös tutkimukseen. Tutkimusta tehdään aina lähtökohtaisesti kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa. Kansainvälisesti korkeatasoinen tiede vetää puoleensa niin jatko-opiskelijoita kuin kokeneita tutkijoitakin ympäri maailman. Ollakseen kiinnostava kumppani yliopiston pitää pystyä tarjoamaan menestyviä tutkimusyhteisöjä ja tasokkaita T&K-infrastruktuureita.

Vastikään toteutettu kansainvälinen tutkimuksen kokonaisarviointi osoitti, että Oulun yliopiston tutkimusyksiköissä tehtävä tieteellinen tutkimus yltää monella osa-alueella alansa kansainväliseen kärkeen. 57 tutkimusyksiköstä parhaan mahdollisen yleisarvosanan sai yhteensä 13 ja erinomaisen arvosanan yhteensä 29 tutkimusyksikköä.

Yliopistojen kolmas tehtävä, yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja tutkimustulosten vaikuttavuuden edistäminen, perustuu yliopistossa tehtävään tutkimukseen ja opetukseen. Vetovoimainen yliopisto, joka toteuttaa kiinnostavia tutkimushankkeita, herättää yritysten halukkuuden rahoittaa tutkimushankkeita ja harjoitustöitä, rekrytoida opiskelijaharjoittelijoita ja saavuttaa liiketoiminnalleen hyödyllisiä ja yhteiskunnallisesti vaikuttavia innovaatioita. Innovaatioista syntyy usein uutta yritystoimintaa ja yhteistyötä kaupungin, yritysten ja yliopiston välille.

Yritykset ja muut organisaatiot löytävät työntekijöitä lähiyliopistosta, mikä vahvistaa alueen työllisyyttä ja elinvoimaa. Innostava yritysyhteistyö ja alueen kiehtovat uranäkymät kasvattavat taas osaltaan yliopiston ja koko kaupungin vetovoimaa. Korona-ajasta huolimatta yritysyhteistyö on monipuolistunut ja laajentunut, mikä tarkoittaa myös sitä, että se ei ole sidoksissa fyysiseen läheisyyteen.

Vetovoima on kovaa valuuttaa nyt ja tulevaisuudessa. Uskomme, että moderni kampusympäristö, sen ympärillä olevat palvelut sekä kaupungin maine opiskelijakaupunkina ovat tärkeitä vetovoimatekijöitä nuorille valintavaiheessa.

Tutkinto-ohjelmiin, kansainvälisesti korkeatasoiseen tutkimukseen ja tiiviiseen yritysyhteistyöhön sekä samalla korkealuokkaiseen Oulun ytimessä sijaitsevaan kampukseen kannattaa ja pitää panostaa rohkeasti ja ajoissa.