Kirkas loppukesän päivä vaihtui tunnelmalliseen hämärään, kun maanantaina iltapäivällä astui Linnanmaalla yliopiston sisätiloihin ja lähestyi keskusaulaa. Oulun yliopiston lukuvuoden avajaiset oli siirretty pidettäväksi Saalastinsalista ala-aulaan, tuttavallisemmin alakuppilaan, jonne keskusaulan valaistus oli keskitetty.
– Lukuvuoden avajaisia on vietetty tällä paikalla keskusaulan alakerrassa vuodesta 1980 vuoteen 1988, rehtori Jouko Niinimäki kertoi avajaispuheessaan.
– Nyt juhlavuonna halusimme järjestää avajaiset jotenkin erityisellä tavalla historiaa kunnioittaen, hän perusteli paikanvalintaa.
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 60 vuotta Oulun yliopiston toiminnan alkamisesta, ja siksi lukuvuoden avajaisia vietettiin tavallista juhlavampina.
Pääjuhlaan osallistui henkilökuntaa ja opiskelijoita sekä alumneja eli Oulun yliopistosta valmistuneita.
Kunniavieraiksi oli kutsuttu vuonna 1959 opintonsa aloittaneita, joita nähtiin myös lyhyellä filminpätkällä vuoden 1959 yliopiston avajaiskulkueessa, ylioppilaslakit päässään.
Niinimäki ja muut juhlapuhujat kertasivat yliopiston 60-vuotista historiaa ja pohtivat Oulun yliopiston merkitystä kaupungille ja koko pohjoiselle Suomelle.
– Oulun yliopiston historiassa ainutlaatuinen kehitysjakso on ollut Oulun ihmeeksi kutsuttu teknologiateollisuuden voimakas kehitys alueella, Niinimäki totesi.
Kymmenkunta vuotta sitten ict-ala menetti opiskelijoiden silmissä vetovoimansa, mutta nyt Suomen Akatemian lippulaivaohjelmaan valittu langattoman tietoliikenteen 6G-tutkimus jatkaa Niinimäen mukaan tämän Oulun ihmeen perintöä yliopistossa.
– Se, että kansainvälisissä rankingeissa Oulun yliopiston parhaiten menestynyt oppiaine on tietotekniikka, ei liene yllätys kenellekään. Niin merkittävän jäljen Oulun seutu on kokonaisuudessaan jättänyt suomalaiseen ict-kenttään, lausui puolestaan alumnin juhlapuheen pitänyt Oulun yliopiston kunniatohtori, UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen.
Menneiden muistelun lisäksi kurotettiin hieman myös tulevaisuuteen. Niinimäen mukaan nykyhetkessä korostuu yliopistojen merkitys kouluttajana.
– Siinä missä yliopiston perustamisen aikoihin tarve johtui teollistumisesta, nyt se syntyy automaation ja robotisaation mukanaan tuomasta työn murroksesta, joka muuttaa työvoiman ja yhteiskunnan osaamistarpeita.
– Yliopistojen on yhtä aikaa pystyttävä kouluttamaan useampia ja vastaamaan nopeasti muuttuvan työn osaamistarpeisiin täydennyskoulutuksen avulla, Niinimäki lisäsi.
– Yhteinen haaste yliopistolle ja yrityksille on se, että molempien pitää olla vähintään kolme askelta edellä muuta yhteiskuntaa. Mieluiten viisi tai kymmenen, Pesonen määritteli.
Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Miriam Putula mainitsi tulevaisuuden haasteena olevan sen varmistaminen, että jokaisella nuorella on pääsy korkeakoulutuksen pariin.
– Sosioekonominen tausta tai alueellisuus ei saa olla tulevaisuudessakaan este kouluttautumiselle, Putula lisäsi.
– Kansansivistys on turva, jolla estämme kahtiajakautumisen, eriarvoistumisen, köyhyyden ja populismin nousun, Putula painotti.