Suomen yliopistojen kohtalo viime vuosina on ollut pudota heikommille sijoille yliopistojen vertailulistoilla. Näin oululaisena ilahduttaa kuitenkin, että Oulun yliopisto on menestynyt tässä pudotuskilpailussa toiseksi parhaiten suomalaisten yliopistojen joukossa.
On helppoa aivan asia-argumentein kritisoida vertailumenetelmiä. Siitä huolimatta ne vaikuttavat merkittävästi yliopistojen kansainväliseen imagoon. Pitipä niistä tai ei, ainakaan ne suomalaiset yliopistot, jotka pyrkivät toimimaan kansainvälisillä opetus- ja tutkimusmarkkinoilla, eivät voi sivuttaa niitä pelkällä olankohautuksella.
Yksi erottava tekijä yliopistojen vertailumenetelmien välillä on, että perustuvatko ne suhteelliseen objektiiviseen yliopistojen toimintaa kuvaavaan dataan vai myös subjektiiviseen mainearvioihin, joihin voidaan vaikuttaa muun muassa mainonnalla. Shanghain lista ja Leiden edustavat edellisiä. Lisäksi ne arvioivat yliopistojen suoriutumista tieteellisessä tutkimuksessa, joka on yliopistojen erityiskompetenssiksi.
Viimeisten 10 vuoden aikana Suomen yliopistojen sijoitukset ovat trendimäisesti heikentyneet niin Shanghain kuin Leidenin listalla. Se näkyy erityisesti jälkimmäisestä, jossa yliopistot sijoitetaan selkeään järjestykseen. Shanghain listalla ne sijoitetaan luokkiin (esimerkiksi 201–300), kun sijoitus on yli 100.
Leidenin listalla Suomen suurimpien yliopistojen sijoitukset ovat heikentyneet 66–220 sijaa vuosista 2015–2019 alkaen. Lisäksi, sijoituksen heikkeneminen on ollut vuosittaista jokaisen yliopiston tapauksessa.
Parhaiten pudotuksensa jarruttamisessa on onnistunut Helsingin yliopisto 66 sijan pudotuksella vuodesta 2016 alkaen (93 v. 2016, 159 v. 2025), toiseksi parhaiten Oulun yliopisto 99 sijan pudotuksella (481 v. 2017, 580 v. 2025), kolmanneksi parhaiten Turun yliopisto 116 sijan pudotuksella (378 v. 2015, 494 v. 2025).
Aalto-yliopiston alamäki alkoi vasta 2019, mutta sen jälkeen se on ollut jyrkkä, 168 sijaa (333 v. 2019, 501 v. 2025). Siitä huolimatta sen sijoitus on Helsingin ja Turun yliopistojen jälkeen kolmanneksi paras Suomen yliopistoista vuonna 2015.
Itä-Suomen sijoitus on tippunut 173 sijaa (492 v. 2016, 665 v. 2025) ja Jyväskylän yliopiston 220 sijaa (602 v. 2017, 822 v. 2025).
Sama heikkenevä trendi on näkyvissä Shanghain listalla, vaikka ei yhtä monotonisesti kuin Leidenin listalla: Oulun yliopisto vuodesta 2016, Jyväskylän yliopisto vuodesta 2017, Helsingin yliopisto vuodesta 2018, Itä-Suomen yliopiston vuodesta 2020, Turun yliopistossa vuodesta 2022 sekä Aalto-yliopiston vuodesta 2024 alkaen.
Tampereen teknillisen yliopiston liittyminen Tampereen yliopistoon vuonna 2019 paransi heti jälkimmäisen sijoitusta sekä Leidenin että Shanghainlistalla, koska molemmat listat suosivat yliopistojen suuruutta.
Jostakin syystä vuodet 2015–2019 näyttävät olleen vuosia, jolloin alkoi Suomen yliopistojen alamäki yliopistovertailuissa. En usko, että ainoa selitys on yliopistojen rahoituksen leikkaukset Suomessa. Kannattaa pohtia myös myös rakenteellisia syitä.
Juhani Iivari
emeritusprofessori, Oulu