Pääkirjoitus

Oulun ve­to­voi­maa kas­vat­ta­va elä­mys­aree­na nyt­käh­ti tärkeän askelen eteen­päin

Havainnekuva tulevasta tapahtuma- ja elämysareenasta, joka voi olla valmis vuonna 2030.
Havainnekuva tulevasta tapahtuma- ja elämysareenasta, joka voi olla valmis vuonna 2030.
Kuva: SRV ja Trevian

Oulun historian merkittävimpiin kuuluva kaupunkikehityshanke sai keskiviikkona vauhtia ja tarkempaa hahmoa, kun kaupunki julkisti Oulun tulevan tapahtuma- ja elämysareenan toteuttajan.

Vastuun jättiurakasta ottaa SRV:n ja Trevianin muodostama Raksila 2.0 -niminen yritysryhmittymä. SRV on suuri suomalainen rakentaja, Trevian kiinteistösijoitusyhtiö.

Olennainen tekijä valinnassa on arvattavasti ollut se, että sama ryhmittymä on ollut mukana kahdessa viime vuosien areenahankkeessa. SRV rakensi vuonna 2021 avatun Tampereen Nokia Arenan, ja Trevian omistaa Helsingin Pasilassa sijaitsevan Veikkaus Arenan.

Myös toisella tarjokkaalla, maan suurimmalla rakennusyhtiöllä YIT:llä olisi ollut hartioissa leveyttä. Varmuuden maksimointi on kuitenkin tarpeen muun muassa siksi, että kaupunki sijoittaa areenaan 50 miljoonaa euroa veronmaksajien rahaa.

Sijoituksella kaupunki saa areenasta 43 prosentin osuuden. Areenan kokonaiskustannusarvio on sen perusteella noin 115 miljoonaa euroa.

Oululle keskiviikko 8.10.2025 oli merkittävä päivä myös siksi, että nyt tiedossa ovat ainakin pääpiirteet siitä, miltä Raksilan uudistuva alue tulee ensi vuosikymmenen alussa näyttämään.

Areena nousee nykyisten markettien ja niiden parkkialueen paikalle. Suunnitelmassa areenan yhteyteen toteutetaan maanalainen pysäköintitila, harjoitusjäähalli, erillinen tapahtumatila, hotelli sekä kaksi päivittäistavarakauppaa. Oululainen voi siis vastedeskin asioida Raksilan marketeissa, joiden koosta näyttää vielä alkavan vääntö.

Oulun 50 miljoonan euron sijoitus kohdistuu vain areenaan, harjoitushalliin ja niiden  velvoitepysäköintiin. Rakentajaryhmittymä toteuttaa myös muuta:

Radan varteen nykyiselle oikeus- ja poliisitalon tontille on varaus koulutus- ja toimitilakorttelille. Koulutus tuskin tarkoittaa ala-astetta, yläastetta tai lukiota. Siis pidetäänkö ovea raollaan yliopiston mahdollisille toiveille?

Nykyiseen markettikorttelin taas on piirretty myös asuintaloja, jotka usein takaavat rakentajille varmimmat tuotot.

Yllättävä yksityiskohta kokonaisuudessa on, että komeissa havainnekuvissa ei asemakeskuksen alueella näy jälkeäkään "tervatynnyreistä", jotka kuuluivat vuonna 2017 asemakeskuksen suunnittelukilpailun voittaneeseen ehdotukseen.

Elämysareena ympäristöineen ei ole vielä edes tekemistä vaille valmis -vaiheessa. Edessä on nyt noin kahden vuoden mittainen valmistelu- ja kehittämisvaihe. Kuokka isketään maahan sen jälkeen.

Monet yksityiskohdat todennäköisesti vielä muuttuvat, liikennejärjestelyihin saadaan selvyyttä, ja tänä aikana maailmantilanteen muutoksetkin voivat ravisuttaa suunnitelmia.

Tässä vaiheessa suunnitelmat vaikuttavat lupaavilta. Kasvava kaupunki on luomassa uutta hyvää asukkailleen ja vahvistuvaa vetovoimaa Oulua kauempaa katsovien silmissä.