Viime aikoina on ollut keskustelua Oulun vetovoimasta, viimeksi Kalevassa (7.8.) oli Nina Kotovaaran haastattelu, jonka mukaan Oulun vetovoima ei ole lyhyellä aikavälillä heikentynyt. Se varmaan pitää tällä hetkellä paikkansa, mutta ei muuta kokonaiskuvaa miksikään.
Ilman merkittäviä toimenpiteitä Oulun väkiluku kääntyy vääjäämättä laskuun lähivuosina, viimeisimmän näkemäni ennusteen mukaan vuonna 2030.
Väkiluvun laskusta tulee erittäin ikäviä vaikutuksia pidemmällä aikavälillä. Verotulot pienenevät, julkisia palveluita ajetaan alas kiihtyvään tahtiin, asuntojen hinnat kääntyvät laskuun, kauempana keskustasta asuntoja ei välttämättä saada myydyksi enää ollenkaan, kasvava määrä yrityksiä lopettaa toimintansa, työpaikkoja katoaa, työttömyys kasvaa.
Lisäksi vielä iso joukko kerrannaisvaikutuksia. Pienenevän talouden hoitamiseen ei ole oikein toimivia välineitä, seurauksena on kurjuuden kierre.
Nokian tuoma kasvu 1990-luvulla osattiin hyödyntää Oulussa yhteistuumin yliopiston, VTT:n, yritysten ja kaupungin voimin erittäin sujuvasti ilman suurempaa kitkaa. Kurjuuden kierteen katkaiseminen on varmasti mahdollista, jos tilanteen vakavuus halutaan ymmärtää ja omat lyhytaikaiset edut siirretään sivummalle odottamaan. Keskitytään tekemään Oulusta kaikille parempi paikka.
Pohjoisesta ei riitä väkeä Ouluun enää, se on tosiasia, jolle ei voi oikein tehdä mitään. Tulomuuton edistäminen etelästä on haastavaa, mutta sille lienee tehtävissä jotakin. Pystyvien maahanmuuttajien houkutteleminen on luultavasti tehokkainta ja siihen löytyy hyviä välineitä.
Yliopisto on Oulun vetovoiman kasvattamisessa aivan avainasemassa. Yliopistoon voidaan saada kasvava määrä ulkomaalaisia opiskelijoita, kunhan opetuksen ja tutkimuksen tasosta pidetään huolta entistäkin paremmin. Mielestäni myös yliopiston sijainnilla ja ulkoasulla on tärkeä merkitys, vaikka siitä monenlaisia mielipiteitä onkin näkynyt.
Toinen keskeinen asia on keskustan viihtyvyys ja vetovoima, joka näyttää olevan vääjäämättä vähenemässä kaikissa Suomen suuremmissa kaupungeissa. Oulun keskusta on lisäksi pahasti alakynnessä verrattuna esimerkiksi Tampereeseen. Tässä asiassa tarvitaan täysin uudenlainen ote.
Haluammeko aloittaa Oulun alasajon vai ryhdymmekö yhteistuumin todellisiin pelastustalkoisiin? Pikkuasioiden kanssa nyhrääminen ja keskinäinen kinastelu on pakko lopettaa ja keskittyä oikeasti tärkeisiin asioihin.
Tässä nippu toimenpide-ehdotuksia, joita saa vapaasti ryhtyä viemään eteenpäin:
Lopetetaan peltomarkettien rakentaminen. Saadaan lisää liikkeitä keskustaan. Muutetaan joukkoliikenne ilmaiseksi ja toteutetaan ilmainen pysäköinti keskustassa.
Oulussa ei väkimäärä riitä kunnolliseen joukkoliikenteeseen. Palvelut haetaan pääasiassa henkilöautoilla, ja keskustan autoliikenteen ja pysäköinnin toimivuus ratkaisee vetovoiman. Lisäksi laajennetaan maanalaista ilmaista pysäköintiä ja varmistetaan helppo pääsy keskustan liikkeisiin kaikilla keleillä.
Siirretään yliopisto keskustaan, vaikka Aallon ehdottamaan alkuperäiseen paikkaan Lammassaareen. Käytetään yliopiston rakentamiseen maksimaalisesti valtion (eli kilpailevien kaupunkien) rahaa. Tehdään yliopistosta arkkitehtuurin mestarinäyte, josta kohistaan, jota ihaillaan ja jota tullaan katsomaan kaikkialta maailmasta.
Korjataan peruskoulun epäkohdat kaikin paikallisesti käytettävissä olevin keinoin. Luovutaan idealistista tavoitteista ja mitoitetaan tavoitteet käytettävissä olevan rahoituksen mukaan. Varmistetaan Oulun koulujen houkuttelevuus koulutettujen maahanmuuttajien lapsille.
Lopetetaan asioiden vastustaminen ja vasta-argumenttien keksiminen ja keskitytään löytämään keinoja, joilla muutoksia saadaan aikaan. On saatu ennenkin ja saadaan nytkin.
Juhani Miettunen
Oulu