Vielä hetki sitten Ouluun oli hyvää vauhtia syntymässä vaalikauden mittainen valtuustosopimus. Kaikki puolueryhmät vastasivat "ei", kun Kaleva kysyi syyskuussa, onko mitään hiertävää asiaa, joka estäisi sopimuksen synnyn. Ryhmillä kyllä oli erilaisia tavoitteita siinä, mitä ne sopimukseen halusivat.
Valtuustosopimus on poliittisten ryhmien vapaaehtoinen sopimus, jossa voidaan sopia valtuustokauden keskeisiä linjauksia. Tiedossa on ollut, että iso Oulua koskeva linjanveto tällä vaalikaudella on palveluverkkoratkaisu. Kyse on etenkin kouluista.
Viime perjantaina kuultiin odottamaton käänne. Perussuomalaisten ryhmä ilmoitti valtuustosopimusta valmistelevalle toimikunnalle, että puolue jättäytyy neuvotteluista ja sopimuksesta ulos.
Kun valtuustosopimus on vapaaehtoinen, vetäytyminen on helppoa, ja siihen on jokaisella ryhmällä oikeus. Hämmentävä perussuomalaisten ratkaisu kuitenkin on.
Yllätyksenä päätös näytti tulleen myös muille ryhmille. Puoli vuotta kestäneiden neuvottelujen kuvattiin sujuneen "hyvässä hengessä". Sopimuspohjaan oli sisällytetty asioita, jotka olivat siellä nimenomaan perussuomalaisten toiveesta.
Perussuomalaisia on nyt syytetty siitä, että he eivät olleet tosissaan liikkeellä.
Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtajan Jukka Huotarin mukaan puolue koki useissa asioissa liian suurta ristiriitaa tavoitteisiinsa nähden. Huotarin mukaan esimerkiksi palveluverkkokirjauksissa näkyi vahva halu keskittää kouluja isoihin monitoimikeskuksiin ja sulkea lähikouluja.
Muita syitä olivat olivat talouden, verotuksen, liikenteen ja pysäköinnin linjaukset. Huotari perusteli irtaantumista yleisesti sillä, ettei puolue halunnut sitoa käsiään.
Demokratiassa on lupa olla eri mieltä asioista ja tuoda se julki, mutta asioista sopimalla myös omat tavoitteet edistyvät usein tehokkaimmin. Nyt perussuomalaiset on ulkokehällä Oulun isojen linjojen vedosta, sillä muut puolueet ilmeisesti jatkavat neuvotteluja keskenään.
Perussuomalaisilla on Oulussa viisi valtuutettua 67:stä ja vaikutusvalta sen mukainen. Puolue voi nyt esiintyä pienten koulujen puolustajana, koska vastuun ratkaisuista kantavat muut. Juuri kouluverkkoratkaisujen teko voi kuitenkin nyt olla astetta vaikeampaa.
Kaikkiaan on vaikea välttää vaikutelmaa, että puolue taktisista syistä välttelee ikävään päätökseen osallistumista.
Siihen nähden on kiinnostavaa, että valtakunnan tasolla perussuomalaiset ovat mukana velkajarrussa, joka hyvin vahvasti sitoo puolueen käsiä mutta joka on maan edun mukainen. Riikka Purran johtama puolue tukee näin todennäköisiä uusia kiristyksiä, vaikka kaikki puolueen kannattajat eivät siitä tulevissa vaaleissa takuuvarmasti kiitä.
Samanlaista poliittista lujuutta ei puolueesta löytynyt Oulussa.