Ensi viikon keskiviikko voi mennä monella oululaisella tunteisiin. Tuolloin julkistetaan esitys siitä, miltä Oulun kouluverkon pitäisi tulevaisuudessa näyttää. Esityksen tulenarimmat linjaukset koskevat koulujen lakkautuksia.
Paine koulujen ovien sulkemiseen nousee yksinkertaisesta matematiikasta: peruskouluikäisten lasten määrä vähenee kaupungissa nopeasti. Samoin tiedossa ovat kaupungin menojen krooniset säästötarpeet.
Keskiviikkona on kyse viranhaltijaesityksestä. Kaupunginvaltuusto tutustui paperiin jo maanantaina suljetussa seminaarissa.
Valtuusto myös päättää tulevan kouluverkon, ilmeisesti kesäkuussa. Aikaa teeman ruotimiseen on runsaasti.
Keskiviikkona julkistettavassa palveluverkkoselvityksessä puhutaan myös muista sivistys- ja kulttuuripalveluista. Supistuksia lienee tulossa esimerkiksi myös Oulun kirjastoverkkoon.
Koulujen lakkautukset ovat usein kuumimpia kunnallisia päätöksiä. Äänestäjien paine on kova, sillä kyse ole vain lasten ja heidän perheidensä tarpeista ja toiveista. Koulun menetys tulkitaan helposti koko asuinalueen alamäen aluksi.
Samaan aikaan ennusteita lasten ja nuorten määrästä on mahdotonta ohittaa: Syntyvien lasten määrä on Oulussa vähentynyt yli neljänneksellä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Perusopetusikäisten lasten määrän vähenee tästä hetkestä noin 3 100 oppilaalla vuoteen 2034 mennessä.
Koulujen vähentäminen tässä tilanteessa on luonnollinen seuraus.
Valtuuston tuleva ratkaisu on kiinnostava myös siinä mielessä, että se mittaa kuuden valtuustoryhmän kesken solmitun valtuustosopimuksen painon.
Sopimuksessa todetaan kouluista ja päiväkodeista, että "tiloja käytetään tehokkaammin ja monipuolisemmin ja tarvittaessa luovutaan tiloista". Sen perään vakuutetaan, että "tilojen suunnittelua ohjaa ensisijaisesti lapsen ja oppilaan oppiminen, hyvinvointi ja tilojen monikäyttöisyys".
Sen tarkempaa ratkaisumallia ei osoiteta.
Valtuustosopimuksesta irtautuivat sen valmistelun loppuvaiheessa perussuomalaiset. Tämä takaa, että valtuustokeskustelusta tulee vilkas. Helppoja koulujen lakkautukset eivät ole muillekaan ryhmille, esimerkiksi keskustalle.
Lähikuukausien keskustelussa tulevat toistumaan muun muassa termit oppilaiden hyvinvointi ja lähikoulu. Kummastakaan ei pidä tinkiä. Näin ei myöskään väistämättä käy, vaikka koulujen koko kasvaa.
Lähikouluperiaate luvataan ottaa valtuustosopimuksessa huomioon. Se ei sinänsä ole vaikeaa, sillä lähikoulu ei aina tarkoita lähintä koulua, vaan sitä koulua, jonka alueella oppilas asuu.
Päätöksenteon tuskaa valtuutetuilla lientää se, että seuraavat kunnallisvaalit järjestetään vasta keväällä 2029. Äänestäjien kosto ei siten ole välitön. Näin valtuutettu uskaltaa tukea myös kiisteltyjä mutta perusteltuja ratkaisuja.