Oulua on hajasijoitettu vuosikymmeniä. 1970-luvun suuralueajattelu piti sisällään kaupan rakenteen ohjauksen keskusliikesopimuksin. Kaikille silloisille keskusliikkeille osoitettiin kauppapaikat suuralueilta.
Joillekin alueille kysyntä mahdollisti jopa kahden kaupan rakentamiseen. Toiset alueet olivat taas niin pieniä, että kaupunki määräsi keskusliikkeet perustamaan kaupan alueelle, joilla kysyntä ei luonut taloudellisia edellytyksiä kaupalle. Syntyi kioskin kaltaisia palvelupisteitä.
Kaupungin ja keskusliikkeiden kesken oli syntynyt tiivis yhteys. Kaupungin harjoittamassa kauppapaikkapolitiikassa tapahtui ensimmäinen iso muutos 1970-luvun alussa.