Joka kerta kun tanskalainen taiteilija Jakob Kudsk Steensen vieraili Oulun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa, hän kiinnitti huomiota valoon.
Yliopiston puutarhassa on kaksi lasipyramidia, joiden lämpimässä huomassa kasvaa mitä erikoisimpia kasveja. Eräänä päivänä talvella puutarhan pyramidien lasi oli peittynyt lumeen, joka muutti lasien läpi siivilöityvän auringonvalon ihmeellisen sinertäväksi.
”Valo värjäsi orkideojen terälehdetkin sinisiksi”, Steensen muistelee.
Sininen valo muistutti Steenseniä Kuun säteistä. Tästä Steensen sai idean, että ehkä hänen taidenäyttelynsä voisi tuntua siltä kuin katsoja kävelisi oudon kuunsäteen valaisemana.
Ajatus täydentyi vielä, kun Steensen perehtyi suomensukuisten kansojen kansantaruihin. Hän törmäsi Kuuttaren hahmoon, joka esiintyy ainakin Kalevalassa ja Kantelettaressa. Myyttinen Kuutar kutoi kosmisesta kohtalonlangasta taivaallista kangasta.
Kuutar sopi täydellisesti
Steensen halusi, että tuleva näyttely ilmentää välitilassa oloa. Oulun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa säilytetään nestemäisessä typessä syväjäädytettyinä erittäin uhanalaisten kasvien siemeniä. Kasvit ovat välitilassa elämän ja kuoleman välillä. Myös Kuun valo on välitila auringonvalon ja yön välissä.
”Näyttelyn nimeä miettiessäni mieleeni tulivat sanat aavepuutarha ja kuolemanjälkeinen elämä, mutta ne luovat vääriä, synkkiä mielleyhtymiä. Sen sijaan Kuuttaren puutarha sopi nimeksi täydellisesti.”
Lisäksi Steensen tykästyi ajatukseen kertoa näyttelyssä kansanuskoon liittyvästä hahmosta, joka ei ole yleisesti kovin tunnettu.
Steensen suunnitteli Kuuttaren puutarha -näyttelynsä maanalaiseen pysäköintihalliin Oulun Kivisydämeen. Näyttely kuuluu Oulu2026:n ohjelmaan, ja sen avajaisia vietettiin 18. syyskuuta.
Kivisydän on vastinpari
Näyttelyssä katsoja kävelee Kivisydämessä ja kohtaa kymmenen digitaalista näyttöä, jotka muodostavat ”Kuuttaren puutarhan” taskuja ja vievät hänet toisiin maailmoihin.
Näyttöjen näkyviin tuomat maailmat pohjautuvat kasvitieteelliseen puutarhaan, jota Steensen kävi havainnoimassa ja kuvaamassa lukuisia kertoja. Kuvaamisen jälkeen hän mallinsi puutarhan näkymät koodaritiiminsä kanssa virtuaaliseen pelimaailmaan, joka esitetään edellä mainituilla kymmenellä näytöllä.
”Katsoja voi nähdä esimerkiksi, kuinka pikkuinen orkidea muuttuu näyttelyssä viiden metrin korkuiseksi”, Steensen havainnollistaa.
Pysäköintihalli sopi Steensenin mielestä näyttelyn tapahtumapaikaksi erinomaisesti. Halli on hyvä vastinpari Oulun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan lasille ja valkoisille metallikehikoille.
”Sitä paitsi pysäköintihalli toimii myös väestönsuojana. Kasvitieteellinen puutarha suojaa kasveja, väestönsuoja taas ihmisiä.”
Muitakin yhtäläisyyksiä Steensen näkee kasvitieteellisen puutarhan ja Kivisydämen välillä, nimittäin hänen astuessaan vaaleaan luolaan sen värit muistuttavat häntä lumesta kasvitieteellisen puutarhan lasiseinien pinnalla.
Tieteen rakkauskirjeitä
Steensenin teos yhdistää luontoa, tiedettä ja taidetta. Teosta varten Steensen kävi paljon suomalaisen luonnon keskellä ja keskusteli Oulun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa työskentelevien tutkijoiden kanssa. Puutarhassa on esimerkiksi siemenkokoelma, joka sisältää 400 000 kasvin siemenet.
Steensenin sydäntä lämmitti, kuinka omistautuneesti suomalaiset akateemikot huolehtivat kasveista. Hän perehtyi myös siihen, miten maailman eri kasvitieteellisten puutarhojen välillä on aikojen saatossa tehty kirjeenvaihtoa.
Yksi kirjeistä oli palautunut Australian postista takaisin Suomeen, koska siemeniä sisältävä paketti ei ollut mennyt tullista läpi.
”Kirjeissä oli hienoja piirustuksia ja maalauksia kukista, mikä tuntui jopa vähän romanttiselta. Ne olivat kuin tieteen rakkauskirjeitä”, Steensen veistelee.
Teoksen tunnelman tärkeänä luojana toimii myös musiikki, jossa kuullaan Stensenin mukaan ”utuisia laulun kaikuja”. Äänimaailma on erikoinen yhdistelmä elektronista musiikkia ja ylimaailmallista tunnetta, ja se on luotu yhdessä brittiläisen tuottaja-artisti Danny L Harlen ja säveltäjä-äänisuunnittelija Lugh O’Neillin kanssa.
Hitaampi ja pehmeämpi
Steensen hyödyntää virtuaaliympäristöjä myös muissa tunnetuissa teoksissaan. Esimerkiksi vuonna 2021 Berliinin Halle am Berghainissa nähty Berl-Berl sai Berliinin kadonneet suot laulamaan digitaalisen tekniikan avulla. Kööpenhaminan Cisternernessä nähty Psychosphere muunsi entisen vesisäiliön kuvitteelliseksi syvänmeren maailmaksi.
”Muissa teoksissani on tapahtunut paljon ja nopeasti. Kuuttaren puutarha on paljon hitaampi ja pehmeämpi.”
Nuorempana Steensen pelasi itsekin videopelejä.
”Nyt en harrasta enää pelaamista, vaan teen videopeliympäristöihin taidetta.”
Lue lisää Kuuttaren Puutarhasta täältä.
Jakob Kudsk Steensen
s. 1987
Asuu Tanskassa
Tunnetaan taitelijana, joka kertoo tarinoita ympäristöstä elämyksellisesti 3D-näyttöjen avulla.
Merkittäviä teoksia mm. Wetland (2026) MoMassa New Yorkissa, The Song Trapper Fondation Louis Vuittonissa, Boreal Dreams Fondation Beyelerissa, Psychosphere Cisternerneissa (2025), Berl-Berl Halle am Berghainissa (2021) ja Catharsis Serpentine Galleriesissa (2020).
Kuuttaren puutarha
Koettavissa 30.11.2026 saakka
Paikka: Oulun Kivisydämen A2-lohko
Saapuminen: Saavutettavin sisäänkäynti kävellen on Karhin hissiyhteyden kautta ja autolla saapuessa A2-lohkon sisäänkäynniltä.
Avoinna: Ma–la klo 11–19, su klo 11–18
Liput: 10 € + verkosta ostettaessa Lippu.fi:n tilausmaksut. Alle 18-vuotiaat maksutta aikuisen seurassa.
Lue lisää maksuttomia Oulu2026-median sisältöjä!
ESIMERKIKSI:
Viisi hyvää syytä kokea Lumo & Art Tech – luvassa ääni- ja valotaidetta sekä uusia näkökulmia