Limingassa on toiminut jo useamman vuoden ajan kaksikielisiä luokkia, Oulussa sellainen taas aloitti viime syksynä Pohjois-Ritaharjussa (Kaleva 27.2.). Kaksi kieltä tarkoittavat suomen ja englannin käyttöä opetuksessa.
Limingassa kaksikieliseen opetukseen voi osallistua alakoulusta aina lukioon asti. Ritaharjun kaksikielinen opetus on kokeilua kolmasluokkalaisille, mutta tavoitteena on laajentaa opetus kaikille luokka-asteille ja myöhemmin muihin Oulun kouluihin.
Vaikka vierasta kieltä ehtii oppimaan myöhemminkin, kaksikieliset luokat sopivat kansainvälistyvälle seudulle mainiosti. Kielitaito helpottaa kohtaamisia.
Oulussa asui viime vuodenvaihteen ennakkotietojen mukaan lähes 9 700 ulkomaan kansalaista. Nopeimmin tulijoita ja kantaväkeä yhdistää usein juuri englannin kieli. Samaan aikaan ulkomailta saapuville on arjessa iloa ja hyötyä, jos he opettelevat suomen kielen.
Oulun kansainvälisyys ei edelleenkään nouse suuremmin esiin katukuvassa, mutta monilla työ- ja opiskelupaikoilla tilanne on toinen.
Oulun yliopistossa tekee työtä ja opiskelee lähes sadan kansallisuuden edustajia. Kansainvälisen joukon koko on yli 2 000 ihmistä. Oulun ammattikorkeakouluissa ulkomailta tulleita opiskelijoita on nyt 440, ja määrä kasvaa.
Nokia ja muut ITC-alan oululaiset työpaikat ovat jo pitkään työllistäneet isoja määriä Suomeen saapuneita. Terveydenhuollossa ja hoivatyössä oltaisiin pulassa, jos toimintoja jouduttaisiin pyörittämään vain kotimaisen väen varassa.
Kiinnostava oma esimerkkinsä Oulussa on kaupunginorkesteri eli Oulu Sinfonia. Sen 61 soittajan joukossa on 14 kansallisuuden edustajia.
Oulun kansainvälisyys nousee esiin myös esimerkiksi urheiluseuroissa, joihin monet maahanmuuttajat ovat hakeutuneet tutun harrastuksen pariin. Monet seurat ja yhdistykset ovatkin tärkeitä kotouttajia.
Ulkomaan kansalaisten joukossa suurimmat ryhmät Oulussa ovat 700 kiinalaista ja yli 600 intialaista. Seuraavaksi suurimmat ryhmät ovat venäläiset, ukrainalaiset, pakistanilaiset, srilankalaiset ja bangladeshilaiset.
Sadat ihmiset viettävät Oulussa näin esimerkiksi kiinalaista uuttavuotta, hindujen divalia ja muslimien ramadania, ennen kaikkea oman joukon kesken.
Oulun ongelma on se, miten osaajat saadaan pysymään täällä. Kyse on pitkälle siitä, voiko Oulu tarjota jotain erityistä, kun vertailukohtana on vaikkapa Helsinki, Tukholma tai Berliini. Yksi iso asia on se, onko tulijan mahdolliselle puolisolle tarjolla töitä.
Oma syvällisemmän pohdinnan aihe on se, ohjeistammeko vain tulijoita vai annammeko myös heidän äänensä kuulua. Eli olemmeko me täällä jo asuvat valmiita omaksumaan jotain uutta tulijoiden tuomaa.