Kulttuuripääkaupungin pöhinää ja runsaasti rakentamisen ääniä. Siltä Oulun vuosi 2026 todennäköisesti näyttää ja kuulostaa.
Samat teemat, kulttuurivuosi ja investoinnit, olivat keskeisesti esillä myös, kun kaupunginjohtaja Ari Alatossava toi keskiviikkona julki esityksensä Oulun ensi vuoden talousarvioksi.
Kulttuuripääkaupunkivuosi ja investoinnit liittyvät myös toisiinsa. Remontoitu pääkirjasto avataan noin kuukauden kuluttua keskustakirjasto Saarena, jonka yhteyteen sijoittuu myös uusi lastenkulttuurikeskus Kotilo.
Museo- ja tiedekeskus Tiima avautuu ensi vuonna – valitettavasti tosin vasta syksyllä, kun kesän kulttuurivieraat ovat jo kotona. Museokeskusta ei kuitenkaan rakenneta vain teemavuotta varten.
Ensi vuonna liikkeelle lähtevä liikunnan jätti-investointi on Raksilan uuden vesiliikuntakeskuksen rakentaminen. Hinta on hulppea, yli 80 miljoonaa euroa. Kouluinvestoinneista viime aikojen mittavin, Jääkärinkankaan monitoimitalo, valmistuu ensi vuonna.
Kaupunkikuvaan ja -rakenteeseenkin näkyvästi vaikuttavasta elämysareenasta kuullaan kaupunginjohtaja Alatossavan mukaan puolestaan lisää kahden viikon kuluttua.
Oulun investointiohjelma on kaikkiaan hurja. Aluerakentamista on paljon, mutta suuret rakennusinvestoinnit pakkautuvat nyt lähekkäin muutenkin. Hyvä peruste aloittaa isoja kohteita juuri nyt on rakentamisen alhainen hinta. Oululaiset rakentajat saavat myös työtä.
Oulun investointien kustannukset tulevien kolmen vuoden aikana ovat arviolta 655 miljoonaa euroa. Tämän jälkeen kaupungin investointien tahti laantuu ainakin hetkeksi.
Muhkea investointipaketti pakottaa kaupungin ottamaan lisää lainaa. Se nostaisi Oulun velan asukasta kohden nykyisestä 3 520 eurosta vuonna 2028 jo 5 339 euroon.
Velan otto on railakasta, mutta kasvava kaupunki ei voi välttää investointeja, jos aikoo palvella nykyisiä asukkaitaan hyvin ja houkutella vielä uusia.
Kaupungintalon laskelmissa budjettialijäämä vaihtuisi ylijäämäksi vuonna 2028, ja samaan vuoteen asti on aikomus selvitä myös kaupungin nykyisellä tuloveroprosentilla 8,1.
Näin kaupunkilaisetkin toivovat, mutta nykyisten epävarmuuksien maailmassa kyse on tavallista enemmän tavoitteellisista luvuista.
Jos maailmankirjat eivät mene nykyistä pahemmin sekaisin, Oulun näkymät ovat hyvät. Uskoa tulevaan henkii myös talousarvioesitys.
Kaupungin organisaatio viranhaltijoiden ja luottamushenkilöineen ei kuitenkaan voi menestystä luoda, menestyksen edellytyksiä kyllä. Pääosa jää kansalaisten ja yritysten aktiivisuuden ja yliopiston sekä muun koulutuksen ja tutkimuksen saavutusten varaan.
Oulu on pohjoisen tukipylväs ja vastapaino, joka jarruttaa maan painopisteen siirtymistä nykyistäkin vahvemmin etelään. Jos kaupunki säilyy elinvoimaisena, houkuttelevana kaupunkina, hyödyt siitä säteilevät koko Pohjois-Suomeen.