Kolumni: Kukaan ei saisi joutua kiu­sa­tuk­si, mutta yhä liian moni joutuu

Kuvagalleria: North of Hell -fes­ti­vaa­li kokosi me­tal­li­kan­san Kuu­si­saa­reen

Ou­lu­lais­teok­sel­le kun­nia­mai­nin­ta Su­la­so­lin sä­vel­lys­kil­pai­lus­sa – Kuo­ro­vä­ki on koolla vii­kon­vaih­tees­sa Jy­väs­ky­läs­sä

Sulasol eli Suomen Laulajien ja Soittajien Liitto kokoontuu viikonvaihteessa Jyväskylään perinteisille laulujuhlilleen mutta juhlistaa samalla myös 100-vuotiasta järjestöä.

Juhlan musiikillinen osuus alkoi torstai-iltana tulevaisuuden kuoromusiikin tahdissa: ensimmäisen valtakunnallisen P.J. Hannikainen -kuorosävellyskilpailun päätöskonsertilla ja tulosten julkistamisella.

Sulasolin ja Keski-Suomen musiikin edistämissäätiön järjestämään kilpailuun osallistui 124 teosta. Niistä enemmistö, kaikkiaan 47, oli sävelletty sekakuorolle.

Sävellyskilpailu tähdentää paitsi Sulasolin pitkää ja tärkeää perinnettä kuoromusiikin kustantajana, ennen muuta P.J. Hannikaisen (1854–1924) merkitystä suomalaisen kuorokulttuurin synnyssä ja vakiintumisessa. Hannikainen perusti kaksi edelleenkin vahvasti toimivaa kuoroa: Ylioppilaskunnan Laulajat ja Mieskuoro Sirkat.

Kuorolauluja asialle vihkiytynyt Hannikainen sävelsi yli kaksisataa. Niinpä uuden kuoromusiikin luomiseksi järjestetty kilpailu olikin otollista nimetä hänen mukaansa – ja samalla kunnioittaa hänen elämäntyötään Jyväskylässä.

Suomalaisten kuorojen kenttä on laaja. Suomen laulajien ja soittajien liitossa jäsenkuoroja on yli kaksisataa. Sen ulkopuolella toimii hyvinkin sama määrä muita kuoroja. Uudelle ja monipuoliselle kuoro-ohjelmistolle on tarvetta ja siihen valtakunnallinen P.J. Hannikainen -sävellyskilpailukin pyrkii vastaamaan.
Suomalaisten kuorojen kenttä on laaja. Suomen laulajien ja soittajien liitossa jäsenkuoroja on yli kaksisataa. Sen ulkopuolella toimii hyvinkin sama määrä muita kuoroja. Uudelle ja monipuoliselle kuoro-ohjelmistolle on tarvetta ja siihen valtakunnallinen P.J. Hannikainen -sävellyskilpailukin pyrkii vastaamaan.
Kuva: Jarmo Kontiainen

Kilpailun tuomaristo oli valinnut torstaiseen konserttiin kaikki palkittavat ja kunniamaininnan saaneet teokset.

Voiton vei Kirsti Rasehorn naiskuoroteoksella Jag talar till min vuxna barns änglar. Toiseksi sijoittui Tomi Räisäsen Kiire nais- tai lapsikuorolle ja kolmanneksi Johannes Tiusasen mieskuoroteos Slaget vid Storkyro.

Neljännen palkinnon jakoivat Erkki Nurminen sekakuoroteoksella Hämärtää ja Laura Tommola niin ikään sekakuorolle sävelletyllä Akvarelli-teoksella.

Martti Anttilan Olla mullai sai mieskuoroteosten erikoispalkinnon ja Antti Suominen naiskuoroteosten vastaavan teoksellaan Kesäpäivänä.

Kirkkomusiikin säveltäjät ry:n erikoispalkinnon sai Samuli Saarelan sekakuoroteos I ditt ljus ser vi ljus.

Kunniamainintoja myönnettiin kahdelle kuorosävellyskilpailuissa aiemminkin meritoituneelle: Teemu Tommolalle teoksesta Myrskyn jälkeen ja Markku Viitasaarelle teoksesta Ole totta. Molemmat teokset on sävelletty sekakuorojen ohjelmistoon.

– Parhaimmistossa kohtaavat oivaltavuus, toteuttamiskelpoisuus ja taiteellinen laatu, kilpailun tuomariston puheenjohtaja Paavo Hyökki luonnehti konserttia ennen.

” Tiede kysyy ja totuutta kohti se käy. / Ole totta ja valona kartalla näy.”
Maria Viitasaari
Ote "Ole totta" -sekakuoroteoksen tekstistä.

Oululaisen Markku Viitasaaren Ole totta -teoksen tekstinä on Maria Viitasaaren runo ja tämä kertoo kirjoittaneensa sen puolisolleen lahjaksi hänen väitellessään kasvatustieteen tohtoriksi Oulun yliopistossa joulukuussa 2020.

Teksti liikkuu akateemisessa maailmassa ja tällä Maria Viitasaari kertoo toivoneensa, että sille olisi kuorosävellyksen myötä elämää vilkkaasti toimivan ylioppilaskuorokentän piirissä.

Sulasol onkin halunnut teoksen kustannettavakseen ja se pääseekin matkaamaan monen laulujuhlavieraan myötä jo Jyväskylästä.

Markku Viitasaari on kuoropiireissä hyvin tunnettu ja suosittu kuoromusiikin säveltäjä ja sovittaja. Hänen teoksensa on huomioitu kuorosävellyskilpailuissa aiemmin jo kymmenen kertaa.

Hän toimii päätyökseen Oulun ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajakoulutuksen yksikön johtajana.

Teuvo Pakkalan koulun musiikkiluokanopettajana työskentelevä Maria Viitasaari on Maria Portaankorvan nimellä säveltänyt jo vuosia lauluja lasten koulu- ja kuorokäyttöön.

Fakta
Sulasolin laulu- ja soittojuhlilla kuullaan monipuolinen kattaus kuoromusiikkia. Aihekuva.
Sulasolin laulu- ja soittojuhlilla kuullaan monipuolinen kattaus kuoromusiikkia. Aihekuva.

Juhlan ja kilpailun aika

P.J. Hannikainen (1854–1924), jonka mukaan uusi kilpailu toimi Jyväskylän seminaarin musiikinopettajana, mutta tunnetaan monien suomalaisille tärkeiden laulujen säveltäjänä ja maamme kuorokulttuurin synnyttämiseen vahvasti osallistuneena.

Sillekin, jolle kuoromusiikki on vähän vieraampaa, Hannikaisen musiikista on ollut kestäväksi iloksi. Hänen kynästään on yksi suomalaisten rakkaimmista hengellisistä lauluista, Enkeli ohjaa Immi Hellénin sanoihin, jonka tunnemme nimellä Suojelusenkeli.

Samaten syntymäpäivää viettävälle laulettu Sä kasvoit neito kaunoinen on Hannikaisen luoma teksti kansansävelmään ja lukuisat lastenlaulut kuten Mirri sairastaa ja Oravan pesä.

Kilpailuun saapui määräaikaan mennessä kaikkiaan 124 teosta: 15 lapsikuorolle, 28 mieskuorolle, 34 naiskuorolle ja 47 sekakuorolle.

Niistä tuomaristo, johon kuuluivat puheenjohtajana Paavo Hyökki sekä muina jäseninä kuoronjohtajat Anneli Julén ja Sanna Salminen, valitsi päätöskonserttiin esitettäväksi kymmenen teosta.

Laulujuhlilla lauletaan kuoroittain mutta myös kuoroin muodollisissa ja vähemmän muodollisissa tilaisuuksissa.

Kaikkialta Suomesta kokoontuva kuoroväki pohtii niin ikään ajankohtaisia asioita erityisessä kuorosymposiumissa.

Ihan ensimmäiset Suomen laulujuhlat järjestettiin nekin Jyväskylässä vuonna 1884. Malli tapahtumalle saatiin Virosta. Sulasol on ollut tapahtumien järjestäjänä 1930 alkaen.

Koulutusta ja edunvalvontaa

Vuonna 1922 perustetun Sulasolin päätehtävä on edustaa jäsentensä musiikkiharrastusta.

Samalla se pyrkii olemaan koko harrastemusiikkikentän asialla vaikuttamalla viranomaisiin ja musiikkikasvatusjärjestelmäämme.

Jäseneksi voivat liittyä kuorot yhtyeet ja orkesterit, joita onkin tällä hetkellä yli 300 ja niissä toimii yli 9000 henkilöä.

Sulasol myös kouluttaa jäsenistöään valtakunnallisin ja alueellisin tapahtumin.

Kuoromusiikin kustantaminen on ollut huomattava toiminto läpi järjestön historian.