Terttu Paasoa järkyttää Pohteen päätös vähentää ikäihmisten palveluissa ympärivuorokautisen hoivan asumispaikkoja. Hän toimi neljä vuotta muistisairaan  puolisonsa omaishoitajana. Viime maanantaina omaishoitajuus päättyi tavalla, joka saa kyyneleet kihoamaan hänen silmiinsä.

Paasoa mietityttää viranomaisilta ja päättäjiltä tulleet viestit siitä,  miten muistisairaatkin haluavat asua kotona ja miten ”tuodaan palvelut kotiin”. Mutta mikä on se koti, jossa pitkälle edennyttä muistisairautta poteva ihminen haluaa olla? Se on varhaisten lapsuusmuistojen koti, jota ei todellisuudessa ole enää olemassa.