Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Ou­lu­joen ve­sis­tö­vi­sio van­hen­tui da­ta­kes­kus­ten myötä

Oulujoen vesistövisio laadittiin vuosina 2020–2023 laajapohjaisessa Arvovesi-hankkeessa. Osallistuin työhön Pelastetaan Vaelluskalat ry:n edustajana.

Vesistövision tavoitteena on vesienhoidon, vesivoiman, kalatalouden, alueiden käytön ja elinkeinoelämän tavoitteet yhteen sovittavan toimintamallin kehittäminen Oulujoen vesistöalueelle.

Vision eteen tehtiin suuri työmäärä ja mittava määrä selvityksiä 0,8 miljoonan euron budjetilla. Lopputuloksesta ja prosessista jäi jossiteltavaa – muutakin kuin jälkiviisautta. Visiolla olisi voitu ennakoida niitä ongelmia, joita nyt nousee esille datakeskusten myötä.

Kaksi huomiota nostan esille. Kuntien olisi tullut olla aktiivisempia ja tuoda esille elinvoimasuunnitelmiansa, sekä sen, että kansalaiskeskustelu torjuttiin ja järjestöjen osallistuminen jatkotyöhön estettiin.

Kaleva kirjoittaa 20.10. otsikolla ”Näin Googlen hanke eteni Muhoksella”: Marraskuussa 2023 Googlen edustajat saapuvat ensimmäistä kertaa kunnan pakeille. Paikalla oli investointeja edistävän Business Finlandin edustus, konsultteja ja asiantuntijoita sekä kunnan johtoa.

Tapasiko Google kunnan edustajat marraskuussa 2023 vai aiemmin ei ehkä ole olennaista, mutta isoja kansainvälisiä investointeja oli valmisteilla nykyisen datakeskuksen alueelle yhtä aikaa Arvovesi-hankkeen kanssa.

Visiotyön jatkaminen ilman merkittävää päivitystä, vaikka siihen sisältyy paljon hyvääkin, on osin turhaa.

Muhoksella oli tehty vuonna 2022 Muhos Biopark -masterplan, johon pohjautui Ilmastoviisas Muhos Biopark -hanke (2023–2025). Se sai Pohjois-Pohjanmaan liiton kautta tukea 100 000 euroa. Google julkisti marraskuussa 2024 ostaneensa Muhokselta laajan maa-alueen ja 5.8.2025 kunta tiedotti 26 miljoonan euron sopimuksesta.

Mikään osapuoli ei tuonut suunniteltuja megahankkeita esille, eikä niiden riskivaikutuksia analysoitu. Ne tulivat pöydälle vasta, kun vesistövisio oli valmis. Tutut vesistön rasitustekijät, kuten hajakuormitus ja kaivokset visiossa huomioitiin, mutta laajavaikutteiset uudet riskit jokiluonnolle ja monimuotoisuudelle jäivät huomiotta.

Asiaa rumentaa se, että visiotyötä kritisoineet kansalaisjärjestöt suljettiin ulos Arvovesi 3- hankkeen seurantaryhmästä. Aiemmat näkemyserot eivät liene ainoa syy syrjäyttämiseen. Vireillä olevia hankkeita ei haluttu riskeerata käsittelemällä mahdollisia ongelmia avoimesti.

Vesistövisiolta on siten pohja osin pois, ja se on vanhentunut. Visiotyön jatkaminen ilman merkittävää päivitystä, vaikka siihen sisältyy paljon hyvääkin, on osin turhaa. Vision puutteet olivat osasyy Muhoksen datakeskuksen ongelmiin.

Toinen visiota romuttanut tekijä on Merikosken ympäristövirtaaman ja kutualueiden torppaaminen. Merikosken vesittäminen oli vision ensimmäisiä toimenpiteitä, ja nyt se on kaikkien selvitysten jälkeen ja vastoin ammattilaisten lausuntoja estetty. Oulun Energian toimitusjohtajan mukaan asia on käsitelty loppuun.

Kyösti Honkala

eläkeläinen, kansalaisaktiivi, Oulu