Vuodenvaihteessa alkoi Oulussa katuhanke, jonka tarkoitus on uudistaa Isokatua välillä keskusta-Heinäpää. Suunnitelma-alueella sijaitsee paljon yrityksiä ja palveluita. Ensimmäisessä Isokadun suunnitelmassa huomiota herättävin muutos oli katupysäköinnin merkittävä vähentäminen.
Pysäköintiä oltiin vähentämässä noin 50 prosenttia nykyisestä, eli suunnitelma-alueelta oli poistumassa lähes sata parkkipaikkaa. Viranhaltioiden tekemille pysäköintivähennyksille näytettiin henkseleitä ja se palautettiin valmisteluun.
Kun uusi katusuunnitelma tuotiin nähtäville, kokonaisvähenemä oli pienentynyt noin 20 prosenttiin. Pysäköinnin vähentymä saattoi olla kuitenkin katukohtaisesti paljon suurempi (25–36 prosenttia) ja painottua sinne missä yritykset ja palvelut sijaitsevat. Yritykset eivät pysäköinnin vähentämisestä tykänneet ja he jättivätkin yhteisen pysäköinnin vähentämistä vastustavan kannanoton. Se ei kuitenkaan johtanut toimenpiteisiin, vaan kaupunki totesi tylysti: ”Muistutukset eivät anna aihetta muuttaa suunnitelmia”.
Muutama vuosi sitten julkisuuteen nousi Hallituskadun suunnitelma, jossa virkaa tekevät olivat vähentämässä pysäköintiä 25 prosenttia. Yritykset nousivat vastustamaan suunnitelmia vähennys pysäköinnistä kumottiin.
Vuonna 2022 sata (100) keskustan alueen yritystä/yrittäjää jätti katupysäköinnin vähentämistä vastustavan adressin. Sillä ei ole ollut kuitenkaan minkäänlaista vaikutusta viranhaltijoiden toimintaan ja keskustan katusuunnitelmissa katupysäköinnin vähentämiset vain jatkuvat. Nyt Isokadun suunnitelman kohdalla viitataan kintaalla yrityksien tekemään kannanottoon.
Katupysäköinnin vähentäminen heikentää keskustan saavutettavuutta ja samalla yrityksien toimintaedellytyksiä. Yritykset pitävät katupysäköintiä tärkeänä, koska se edesauttaa nopeaa ja helppoa asiointia. Oulun keskustaan saavutaan noin 60 prosenttia omalla autolla. Talvella prosentti on suurempi.
Pysäköintiasiat ovat vain yksi esimerkki, miten kaupunki suhtautuu yrityksiin. Kun mediasta saa lukea ”ettei kaupunki vastannut yrityksen yhteydenottoihin” tai sitten se perinteinen uutinen säännöllisen väliajoin ”yritys siirtyi Kempeleeseen”, kertoo se selkeästi, että kaupungilla on ongelmia ymmärtää yrityksien yhteiskunnallinen merkitys ja miten yrityksien kanssa pitäisi toimia.
Oulu on yrittäjäystävällinen kaupunki enemmän puheissa. Ei riitä, että luullaan olevan yrittäjäystävällinen kaupunki, sen pitäisi näkyä myös teoissa. Isoa teollisuutta ja isoja yrityksiä palvellaan pääosin hyvin, mutta pienempien yrityksien kohdalla yrittäjäystävällisyys alkaa nilkuttamaan.
Oulu voisi ottaa oppia esimerkiksi Seinäjoesta, miten siellä yrittäjät osallistetaan ja otetaan kehittämiseen mukaan. Siellä ymmärretään yrittäjyyden yhteiskunnallinen merkitys kaupungille.
Viimeisin lautakunnan äänestyspäätös Isokadun suunnitelmaan liittyen oli lähinnä kosmeettinen kompromissi. Suunnittelualueen yrityksien ja perussuomalaisten mielestä pysäköintiä ei olisi pitänyt vähentää ollenkaan, mutta siihen ehdotukseen ei muita ryhmiä lähtenyt mukaan.
Autoilua alas ajava vihervasemmisto on ollut samaa pataa viranhaltijoiden kanssa pysäköinnin vähentämisessä, jota lautakunnassa onkin pyritty nyt oikaisemaan. Käynnissä ei ole ”oikeiston ja vihervasemmiston nokkimiskilpailu”, vaan aito tarkoitus muuttaa huonoja suunnitelmia ja sitä kautta turvata keskustan saavutettavuutta sekä yrityksien toimintaedellytyksiä.
Jukka Huotari
Oulun kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen (ps.)